Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Wayn tawaqo suma amtar purim

Wayn tawaqo suma amtar purim

“[Wayn tawaqonaka], Tatitun sutip jachʼar aptapjjam.” (SAL. 148:12, 13)

1. ¿Kuna aski experiencianaksa walja cristiano wayn tawaqonakajj jikjjatasipki?

JICHHÜRUNAKANJJA, wali amtkay urunakanwa jaktanjja. Nayra maranakat sipansa walja millón millón jaqenakaw taqe markanakat Jehová Diosan markapar mantasipki (Apo. 7:9, 10). Walja wayn tawaqonakaw jaqe masinakapar Bibliat yatichasipki ukat qhespiyasiñ yanaptʼasipki, ukham lurasajj walja experiencianakanïpjjewa (Apo. 22:17). Yaqhepanakasti Bibliat yateqerinakapar sum jakasipjjañapataki yanaptʼasaw kusisit jikjjatasipjje, ukat yaqhanakasti taqe chuymaw yaqha arunak parlaski uka cheqanakan Diosan arunakapat yatiyapjjaraki (Sal. 110:3, NM; Isa. 52:7). Kuna luräwitï Diosan markapan apaski ukajj wali kusisiñ apani. Wayn tawaqo, ¿kunjamsa uka luräwin yanaptʼasma?

2. ¿Kunjamsa Timoteon sarnaqäwipajj Jehová Diosajj wayn tawaqonakar jukʼamp luräwinak churañ munatap uñachtʼayi? (Aka janankir foto uñjjattʼam.)

2 Jichhaw suma amtanakar puriñamajj wakisispa, ukhamat jutïrin Diosar yupaychañan walja lurañanakan kusisit yanaptʼañamataki. Timoteo waynat amtam, jupajj Listra markatänwa. Jupajj suma amtanakaruw purpachäna, ukaw waynäjjäna ukhakam yanaptʼäna, inas 20 maranëjjäna ukhajj misionerjam irnaqtʼjjchïna (Hech. 16:1-3). Amuyatajj mä qawqha phajjsinak qhepatjja, Tesalónica markan jichhak uttʼayatäkäna uka tamankir jilat kullakanakar  chʼamañchtʼir sarañapatakiw Pablojj Timoteor khitäna, kunattejj jan walinak utjatapatwa Pablojj uka markat sarjjäna (Hech. 17:5-15; 1 Tes. 3:1, 2, 6). Timoteojj kunjak uka luräw katoqasajj jikjjataskpachäna.

WALI WAKISKIR SUMA AMTAMA

3. ¿Kunsa jakäwiman amtañama, ukat kunapachas uk amtañamäspa?

3 Wayn tawaqökasin wali wakiskir suma amtanakar puriñaw utji. Ukampis taqe ukanakat sipansa, Diosar serviñ amtañaw jukʼamp wakiskirejja. ¿Kunapachas uk amtañamajj wakisispa? Jehová Diosajj “waynäkasina” jan ukajj tawaqökasin nayat amtasim sistamwa (Ecl. 12:1). ¿Kunjamatsa Jupat amtasitam uñachtʼayasma? Jupar taqe chuyma servisa (Deu. 10:12). Uka amtatamajj wali wakiskiriwa, kunattejj ukaw nayrar sartañamatakejj yanaptʼätam (Sal. 71:5).

4. ¿Kuna amtar puriñas Diosar serviñatakejj yanaptʼätam?

4 Jehová Diosar serviñsa amtkchïtajja, janiw ukakejj jutïritak yanaptʼkätamti. Jan ukasti jaqechasïtati janicha ukat khitimpis jaqechasïta jan ukajj kunansa trabajïta ukanakwa amtañama. Ukanak amtañajj wali wakiskirïkchisa, nayraqatajj Jehová Diosarut taqe chuymamampi servïta janicha uk sum amuytʼañamawa (Deu. 30:19, 20). ¿Kunatsa? Kunattejj kuntï amtkäta ukarjamaw kuns luräta. Kuntï jaqechasiñ toqetsa trabajiñ toqets amtkäta ukajj Jehová Diosar serviñatakiw yanaptʼiristam (Luc. 14:16-20 uñjjattʼarakismawa). Maysa toqetjja, Diosar serviñ munatamaw matrimonio toqeta ukat kunansa trabajïta ukanakatakejj yanaptʼätam. Ukhamajj kunatï jakäwimatakejj wali wakiskirïki ukwa nayraqatajj amtañama (Fili. 1:10).

¿KUNSA LURÄTA?

5, 6. Suma amtar puriñajj kunjamsa yanaptʼaspa uk mä experienciampi qhanañchtʼam. (“Wawatpach ajlliyäta” siski uka yatichäw aka revistan uñjjattʼam.)

5 Jehová Diosar serviñ amtjjäta ukhajja, “¿kun lurañajsa Jehová Diosajj muni?” sasaw jisktʼasiñama ukat kunjamsa Juparojj servïta ukwa amtañama. Japón markan jakasir mä jilatajj akham siwa: “Kunapachatï 14 maranïkayäta ukhajja, tamajankir mä irpir chuymanimpiw yatiyir mistuyäta, jupajj yatiyir saratajampejj jan kusisit jikjjatasitajwa amuyäna. Ukatwa munasiñamp akham situ: ‘Yuichiro, utaruk sarjjam, ukat ukan qontʼasim ukat kunsa Jehová Diosajj jumatakejj lurawayi uka toqet lupʼirakïta’ sasa. Ukat ukhamwa lurayäta. Cheqas walja urunakaw uka toqet lupʼiyäta ukat Jehová Diosarus mayisirakiyäta. Jukʼat jukʼatwa nayrjam jan amuyjjayätti ukat Jehová Diosarus wal serviñ munjjarakiyäta. Ukat niyakejjay misioneronakan experiencianakapat liyiñ wal munirïchiyätjja, Jehová Diosar taqe chuyma serviñwa amtjjayäta”.

6 Ukat Yuichiro jilatajj saskakiwa: “Yaqha markan Jehová Diosar serviñatakejj kunas yanaptʼitaspa ukwa amtayäta. Sañäni: inglés arwa yateqañ amtayäta. Kunapachatï escuelat mistjjayäta ukhajja, semanan mä qawqha horanak inglés aru yatichas trabajiñwa amtayäta, ukhamat precursor regularjam irnaqtʼañataki. Ukat 20 maranëjjayäta ukhajj mongol aru yateqañwa qalltayäta ukat uka aru parlir mä grupor uñjtʼiriw sarayäta. Pä mara qhepata, 2007 maranjja, Mongolia marka visittʼir sarta. Ukat ukan yaqhep precursoranakamp yatiyir mistusajja, kunatï cheqäki uk walja jaqenakan yatiñ munapjjatap uñjasajj ukar qheparañwa munayäta, ukampis ukar sarañatak sum waktʼayasiñatakejj Japón markaruw kuttʼaniyäta. Mongolia markan abril phajjsit 2008 maratwa precursorjam irnaqtʼaskta. Akan jakañajj chʼamakiwa, ukampis walja jaqenakaw Diosan arunakap istʼasipki, Jehová Diosar jakʼachasipjjañapatakejj nayaw jupanakar yanaptʼaskta. Ukham wali suma amtar puritajat janipuniw amtaskti”.

7. 1) ¿Kuna amtarus sapa maynejj puriñasa? 2) ¿Kunsa Moisesat yateqassna?

7 Sapa mayni cristianow kunsa jakäwipampejj  lurani uk amtjjañapa (Jos. 24:15). Jaqechasïtati janicha, khitimpis jaqechasïta ukat kunansa trabajïta uk janiw nanakajj sapkirismati. ¿Jan sinti wakichtʼatañ mayki uka trabajti ajllïta? Munat wayn tawaqo, jumanakat yaqhepajj pisin jakasipki uka markanwa jakasiptajja ukat yaqhepasti, qamir jachʼa markanakanwa jakapjjarakta. Ukat taqenirakiw mayj mayjapjjta, luräwinakamansa, experiencianakamansa, amtanakamansa ukat iyawsäwinakamansa ukhamaraki. Inas mayninakamp jan kikpapkstati, kunjamtï Egipto markankir hebreo waynanakajj jan Moisesamp kikpäpkäna ukhama. Moisesajj faraonan phuchapan wawapjamajj wali qamirïnwa, ukampis mayninakajj esclavonakapjjänwa (Éxo. 1:13, 14; Hech. 7:21, 22). Jupanakajj jumjamarakiw jan wali tiemponakan jakapjjäna (Éxo. 19:4-6). Sapa mayniw kunsa jakäwipampejj lurapjjani uk amtapjjañapäna. Moisesajj suma amtaruw purïna (Hebreos 11:24-27 liytʼañataki).

8. ¿Kunas wayn tawaqonakarojj jakäwipan suma amtar puriñatakejj yanaptʼani?

8 Jehová Diosaw suma amtar puriñatakejj yanaptʼtam. Jupajj aski yatichäwinakwa churtamjja, ukaw kunjamantï jikjjataskta ukarjam yanaptʼätam (Sal. 32:8). Ukat kunjamsa uka aski yatichäwinakarjam sarnaqasma ukjja cristian awk taykama ukat tamamankir irpir chuymaninakaw yanaptʼapjjeristamjja (Pro. 1:8, 9). Jichhajj kimsa aski yatichäwinakatwa yatjjatañäni, ukaw suma amtar puriñamatak yanaptʼätam.

KIMSA WAKISKIR ASKI YATICHÄWINAKA

9. 1) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jachʼañchistu? 2) Diosan Reinop nayraqat thaqhapki ukanakajja, ¿kunsa uñachtʼayapjjaspa?

9 Nayraqatajj Diosan Reinopa ukat kunatï cheqäki Jupan nayraqatapan uk thaqam (Mateo 6:19-21, 24-26, 31-34 liytʼañataki). Kuns lurañäni uk jiwaspach ajlliñasatak jaytasaw Jehová Diosajj jachʼañchistu. Jupajj janiw qawqha tiempos yatiyañama uk sisktamti. Ukampis Jesusajj Diosan Reinop nayrar uchapjjam sasaw ewjjtʼistu. Ukhamtï lurätajja Jehová Diosar wal munasitamsa, mayninakat llakisitamsa ukat wiñay jakañ suytʼäwi utjatapat yuspäratamsa uñachtʼayarakïtawa. Matrimonio toqeta ukat trabaj toqet amtatamajja, ¿yänakat jan ukajj cosasanakat sipans Diosan Reinopata ukat kunatï cheqäki ukanakat llakisitamti uñachtʼayani?

10. ¿Kunas Jesusarojj kusisiyäna, ukat kunas jumar kusisiyarakïtamjja?

10 Mayninakar yanaptʼasin kusisim (Hechos 20:20, 21, 24, 35 liytʼañataki). Jesusaw uka wakiskir aski yatichäwi wali khuyapayasiñamp yatichäna. Jesusajj munañap lurañat sipansa, Awkipan munañap lurasaw kusisit jikjjatasïna. Suma chuyman jaqenakar Diosan Arup katoqer uñjasajj wali kusisitaw jikjjatasïna (Luc. 10:21; Juan 4:34). Jaqe masimar yanaptʼasajj inas ukham jikjjatasiraksta. Jumatï Jesusan aski yatichäwinakap istʼasin wakiskir amtanakar purïta ukhajja, kusisitaw jikjjatasïta ukat Jehová Diosarus kusisiyarakïtawa (Pro. 27:11).

11. ¿Kunatsa Baruc chachajj Diosar taqe chuyma jan loqtjjäna, ukat kuna ewjjtʼsa Jehová Diosajj churäna?

11 Jehová Diosar servisaw jukʼamp kusisitätanjja (Pro. 16:20). Jeremías profetan Baruc sat secretariopajj inas uk armtʼaschïna. Mä kutejj janiw Jehová Diosarojj taqe chuyma loqtjjänti, ukatwa Jehová Diosajj juparojj akham säna: ‘Jumajj jachʼa yänak thaqaskaktawa jan thaqjjamti’, (NM) “nayasti taqe jaqenakjjarojj jachʼa tʼaqhesiñanakwa apayanëjja, ukampisa jumarojj jakayaskarakïmawa kawkïrutejj sarkät ukana” (Jer. 45:2, 3, 5). ¿Kamsasmasa? ¿Kunas Baruc chacharojj kusisiyaspäna? ¿Jupatakik jachʼa yänak thaqhaña?, jan ukajj ¿Diosar taqe chuyma servisa Jerusalén markan tʼunjäwipat qhespiñacha? (Sant. 1:12.)

12. ¿Kuna amtatapas Ramiro jilatarojj kusisit jikjjatasiñapatakejj yanaptʼawayi?

12 Ramiro sat jilataw yaqhanakar yanaptʼasajj wali kusisit jikjjatasi, jupajj akham siwa: “Nayajj pisin jakasir mä familiatwa jutta,  markajajj Andes sat qollunak jakʼanwa jikjjatasi. Kunapachatï jilïr jilajajj jachʼa yateqañ utan yateqañajatak pagañ munäna ukhajja, uka jachʼa yateqañ utanwa yateqeriskayäta. Ukampis mä qawqha tiempo nayrakiw bautisasiyäta ukat mä precursor jilataw mä jiskʼa markar jupamp yatiyir sarañatak invittʼitäna. Ukanwa ñikʼut khuchhuñ yateqayäta, ukat ukan trabajiñatakiw mä tienda jistʼarta ukhamat ukamp yanaptʼasiñataki. Walja jaqenakaw Bibliat nanakamp yateqañ munapjjäna. Qhepatsti uka cheqankirinakajj kuna artï parlapki uka aru parlir mä tamaw uttʼayasïna, ukanwa yanaptʼjjayäta. Diosatak tunka maranak sapürunjam irnaqtʼasajja, wali kusisitaw jaqe masijar pachpa arupat Bibliat yatichasajj jikjjatasta. Janipuniw ukham kusisiñ kuna luräwis jikjjatasiykitaspati”.

Waynatpach Jehová Diosar servisaw Ramiro jilatajj kusisit jikjjatasi (12 tʼaqa uñjjattʼäta)

13. ¿Kunatsa wayn tawaqökasin Diosar serviñajj wali wakiskirejja?

13 Wayn tawaqökasin Jehová Diosar kusisit servim (Eclesiastés 12:1 liytʼañataki). Diosar janïr loqtkasajj mä suma irnaqäwinïñajawa sasajj jan amuyamti. Jichhaw Diosar serviñ amtañamajj wali wakiskirejja, janïr familianïkasina, suma kʼumaräkasina ukat chʼamanïkasinwa jukʼamp luräwinakan yanaptʼasma. ¿Kuns wayn tawaqökasin Jehová Diosatakejj lurañ munasma? ¿Precursorjam irnaqtʼaña? ¿Yaqha aru parlirinakar yatiyir saraña? Jan ukajj ¿kawkïr tamantï jichhajj yanaptʼaskta ukanch jukʼamp yanaptʼañ munasma? Diosar serviñan kunjjay amtchïta, ukampis kunampis yanaptʼasïta ukajj wali wakiskirïniwa. ¿Kunansa irnaqäta? ¿Kun yateqañamas wakisini?

BIBLIAN ASKI YATICHÄWINAKAPAW SUMA AMTAR PURIÑATAK YANAPTʼÄTAM

14. Jutïritak amtkasajja, ¿kunanakatsa wayn tawaqonakajj amuyasipjjañapa?

14 Kunan trabajiñas jumatakejj askïspa ukatakiw uka kimsa aski yatichäwinak yatjjataniwayktan  ukajj yanaptʼiristam. Escuelan yatichirinakamasa ukat gobiernon institucionanakapas kawkhantï jakaskta jan ukajj kawkhantï jakañ amtkta uka cheqan kuna trabajos jil utji ukwa yatipjjaspa. Kuntï ewjjtʼapkätam ukajj yanaptʼiristamwa, ukampis wal amuytʼasiñamawa. Kunattejj khitinakatï Jehová Diosar jan munasipki ukanakajj akapachan kunanakatï utjki uk munañamatakiw amtayapjjeristam (1 Juan 2:15-17). Kunanakatï akapachan utjki uk munasma ukhajja, chuymamajj jankʼakiw pantjayiristamjja (Proverbios 14:15 liytʼañataki; Jer. 17:9).

15, 16. ¿Khitis trabajo toqet sum amuytʼayiristam?

15 Kuna trabajonakatï jumatak utjki uk ajlliñatakejja, mä suma amuytʼayirwa munäta (Pro. 1:5). ¿Khitis Biblian aski yatichäwinakaparjam amtañatak yanaptʼiristamjja? Khitinakatï Jehová Diosar munasipki, jumar munasipktam ukat kunjamansa jakasta uk amuyapjjaraki ukanakar istʼam. Jupanakaw kunsa lurasma ukat kunatsa uk lurasma uk amuytʼasiñamatak yanaptʼapjjätam. Kuntï sapkätam ukajj inas kunanaktï lurañ amtkayäta uk wasitat sum amuytʼasiñamatak yanaptʼapjjchïtam. Awk taykamatï Diosar servipjjchi ukhajja, jumarojj wali sumwa yanaptʼapjjeristamjja. Ukat tamamankir irpir chuymaninakajj Diosar yupaychañ toqet yatjjattʼatäpjjarakiwa, jupanakas yanaptʼapjjarakiristamwa. Ukhamarus precursoranakampi ukat tamanak tumptʼirinakamp parltʼam. Akhamwa jisktʼasma: “¿Kunatsa Jehová Diosatak sapürunjam irnaqtʼañ amtawayta? ¿Kunjamatsa precursorjam irnaqtʼañ qalltawayta, ukat qollqe toqet kunjamsa yanaptʼasta? ¿Kuna bendicionanaksa ukham irnaqtʼasajj katoqawayta?” sasa (Pro. 15:22).

16 Khitinakatï uñtʼapktam ukanakajja, wali sumwa ewjjtʼapjjeristam. Amuytʼañataki qʼajjo wayn tawaqökasa escuela jaytaña ukat precursorjam irnaqtʼañ inas munchisma, ukhamat escuelan chʼama luräwinak jan lurjjañataki. Kun lurañs amtaskta uk inas khititï munasktam ukajj amuychispa, ukat escuelajj kunjamsa jan jankʼak aynachtʼañatak yanaptʼiristam uk amuytʼañatakiw yanaptʼiristam, cheqas ukajj Jehová Diosar taqe chuyma serviñatakiw yanaptʼätamjja (Sal. 141:5; Pro. 6:6-10).

17. ¿Kuna kasta amtanakar puriñatsa amuyasiñasa?

17 Taqe khitinakatï Jehová Diosar servipki ukanakajja, kunanakatï Jupar yupaychañat jitheqtaykaspa ukanakaruw saykatapjje (1 Cor. 15:33; Col. 2:8). Yaqhep trabajonakajj mayni trabajonakat sipansa jan waltʼayirinakawa. ¿Ukham mä trabajo jikjjatasin mä jilataru jan ukajj kullakar ‘iyawsäwin aynachtʼir’ uñtʼtati? (1 Tim. 1:19.) Kunanakatï Diosamp sum apasiñat aynachtʼaykiristam ukanakat amuyasiñamawa (Pro. 22:3).

JEHOVÁ DIOSAR KUSISIT YUPAYCHAM

18, 19. Mä wayn tawaqotï Diosar jan taqe chuyma yupaychatap amuyaschi ukhajja, ¿kuns luraspa?

18 Jehová Diosarutï taqe chuyma serviñ munsta ukhajja, wayn tawaqökasin kunanakatï lurañatak utjki ukan yanaptʼam. Diosar kusisit yupaychañatakejj kunanakatï yanaptʼkätam uka amtanakar purim, kunattejj wali amtkay tiempon jaktanjja (Sal. 148:12, 13).

19 Ukampis Diosar jan taqe chuyma yupaychatam amuyassta ukhajja, ¿kamachasmasa? Ukhamächi ukhajj jan aynachtʼamti ukat Diosar yupaychañan jan aynachtʼañatak chʼamachasiskakim. Diosan bendicionap katoqañatakejj kunanakatakitï chʼamachaskäna uk arsusajja, Pablojj akham sänwa: “Mä kuntejj jumanakajj amuyapktas mayjata, Diosajj jumanakarojj ukjja uñjayapjjarakïtamwa. Ukhampï amuyañasajja, kawkhakamay puripjjstan ukarjamaw sarnaqañasaraki” (Fili. 3:15, 16). Amtapunim Jehová Diosajj wal munastam. Ewjjtʼanakapajj jumatak wali askiwa. Ukat wayn tawaqökasin suma amtar puriñamatakejj Jupaw yanaptʼiristam.