Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Altʼat chuymanïskakiñäni

Altʼat chuymanïskakiñäni

‘Diosamar altʼat chuymampi jaysam’ (MIQ. 6:8).

48, 95 QʼOCHUNAKA

1-3. ¿Kunsa Judá oraqenkir profetajj luräna, ukat qhepat kunas pasäna? (Aka janankir dibujo uñjjattʼam).

JEROBOAM REYEJJ incienso altaran nakhantayaskäna ukhajja, Judá oraqenkiri mä profetaw Betel cheqaru purïna, Jehová Diosaw jupar khitäna. Purisasti kuntï yatiyañapäkäna ukwa uka reyir säna. Uk istʼasajja reyejj wal colerasïna, ukatwa profetar katuntayañ munäna, ukampis Diosaw jarkʼaqäna (1 Rey. 13:1-10).

2 Jehová Diosajj uka profetar akham sänwa: “Janiw tʼantʼa manqʼätati, ni umsa umätati, ni kawkïr thakinjamtï sarktajj ukanjamasa kuttʼanïtati” sasa. Ukampis kunapachatï utapar kuttʼaskäna ukhajja, mä jilïr chachaw jupar jikjjatäna. Ukatsti Jehová Diosat mä yatiyäwi jumatak apanta sasaw kʼarintäna. Sarakïnwa: ‘Utajar manqtʼasiri umtʼasiri sarañäni’ sasa. Profetajja, iyaw sasinwa utapar saräna. Uka profetajja, Jehová Diosar istʼañat sipansa uka chacharuw istʼäna, ukatwa Diosajj jupatak wal coleräna. Ukjjarojj ¿kunas paspachäna? Utapar kuttʼaskäna ukhajja, mä leonaw profetar jiwayäna (1 Rey. 13:11-24).

3 ¿Kunatsa profetajj Jehová Diosar istʼañat sipansa uka chachar istʼpachäna? Janiw uk sum yatktanti. Ukampis ukham jan istʼasisajja, jan altʼat chuymanïtapwa uñachtʼayäna (Miqueas 6:8 liytʼañataki). Bibliarjamajja, altʼat chuymanïñajj Jehová Diosar confiyaña, arunakapar istʼaña sañ muni. Altʼat chuymanïki ukajja, Jehová Diosar mayisiñajj kunja askisa uk sum yati. Profetatï altʼat chuymanïspäna ukhajja, Jehová Diosaruw jisktʼasispäna, ukhamat kuntï Diosajj profetar qalltan siskäna uk phoqañapajj wakisiskakïnti janicha uk yatiñataki. Jichhürunakanjja, ukhamarakiw wakiskir amtanakar puriñajj waktʼistu. Awisajj kuntï Jehová Diosajj lurañas munki uk janiw sum amuyksnati. Ukampis jiwasatï altʼat chuymanïñänejja, Diosampiw yanaptʼayasiñäni, ukaw jan pantjasiñatakejj yanaptʼistani.

4. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

4 Pasïr yatichäwinjja, altʼat chuymanïki ukajj kunjamasa, ukatjja kunatsa altʼat chuymanïñajj wali wakiskirejja uka toqenakatwa yatjjataniwaytanjja. Ukampis ¿kunas altʼat chuymanïñatakejj jukʼamp yanaptʼistaspa? Altʼat chuymanïtanti janicha uk amuyasiñatakejja, ¿kunanakas yanaptʼistaspa? Uk kimsa toqet jichhajj yatjjatañäni (Pro. 11:2).

JUKʼAMP LURÄWINAK KATOQASAJJ JACHʼA JACHʼA TUKUÑAW UTJASPA

5, 6. ¿Kunjamsa Barzilai chachajj altʼat chuymanïtap uñachtʼayäna?

5 Yaqha luräwinaka jan ukajj jukʼamp suma luräwinak katoqtan ukhawa cheqapunit altʼat chuymanïtanjja janicha ukajj yatisi. David reyin Barzilai amigopat parltʼañäni. Juparojj David reyiw palaciopan jupar serviñapataki invittʼäna, ukhajj Barzilai chachajj 80 maranïnwa. Uka invitacionajj wali sumäkchïnsa, Barzilai chachajj janiw uka luräwi katoqaskänti, jan ukasti akham sänwa: “Jachʼa reyitakejj akan mayni serviripa[w] utji, ukasti Quimam yoqajjawa” sasa (2 Sam. 19:31-37).

6 ¿Kunatsa Barzilai chachajj palacior jan sarañ munkpachäna? Kuna luräwinakatï palacion utjkäna ukampejja, ¿janit phoqañ munkpachäna? ¿Janit sum jakasiñ munkpachäna? Janiw ukhamäkänti, jan ukasti jilïrëjjatap laykojj janiw nayrjamajj kuns sum lurirjamäjjänti. Ukatwa palacior jan sarañ munkänti, ukhamatwa altʼat chuymanïtap uñachtʼayäna (Gálatas 6:4, 5 liytʼañataki). Barzilai chachat yateqasisajja, altʼat chuymanïñasarakiwa. Jiwaspachpat llakisiñat sipansa, jan ukajj kunansa mayninakat mayjätan ukat lupʼiñat sipansa, Jehová Diosar taqe chuyma serviñatakiw chʼamachasiñ muntanjja. Ukaw mä suma luräwit sipansa jan ukajj wali uñtʼatäñat sipansa jukʼamp askejja (Gál. 5:26). Ukhamajj jiwasatï altʼat chuymanïñäni ukhajja, jilat kullakanakasamp chikaw Jehová Diosar jachʼañchañäni ukatsti yaqhanakarus yanaptʼarakiñäniwa (1 Cor. 10:31).

7, 8. Altʼat chuymanïñajja, ¿kunjamsa jiwaspachpar jan confiyasiñatakejj yanaptʼistaspa?

7 Jukʼamp luräwinak katoqasajja, altʼat chuymanïskakiñajj chʼamakïspawa. Ukampis Nehemías chachat yateqasiñaw jan ukhamäñatakejj yanaptʼistaspa. Nehemiasajj Jerusalén markankirinakajj jan walinkapjjatap yatïna ukhajja, Jehová Diosaruw yanaptʼa mayïna (Neh. 1:4, 11). Kunapachatï Artajerjes reyejj apnaqerit uttʼaykäna ukhaw Jehová Diosajj mayisitanakap istʼäna. Nehemiasajj apnaqeri, qollqeni ukhamäkchïnsa, janiw jupa pachparuk confiyaskänti, Jehová Diosampi ukhamarak Leyi librompiw yanaptʼayasïna (Neh. 8:1, 8, 9). Walja jaqenakjjar munañanïkchïnsa, janiw jupan askipak thaqkänti ni mayninakarus ñanqhachkänti (Neh. 5:14-19).

8 Mä suma luräwi katoqasasa, yaqha luräwinak katoqasasa, Nehemiasat yateqasis altʼat chuymanïñatak chʼamachasiñäni. Janiw jiwas pachparuk confiyasiñ munktanti. ¿Kunjamsa maynejj jupa pachpar confiyasitap uñachtʼayaspa? Amuytʼañataki, inas mä jilïr irpirejj Diosar jan mayisis taman kun lurañ amtchispa. Jan ukajj inas mä jilatasa, mä kullakasa, Jehová Diosar yanaptʼa jan mayisisa mä amtaru purchispa, ukat qhepatakwa bendisita sasin Diosar mayisispa. Maysa toqetjja, altʼat chuymani jaqejj janiw jupa pachpar confiyaskiti. Inas jaya tiempo mä luräwimpi phoqjjchi, ukhamäkchisa janiw jupar confiyasisakejj uk lurkiti. ‘Luratanakajajja, Jehová Dios nayraqatan janiw kunäkisa’ sasaw sapa kuti amuyi (Proverbios 3:5, 6 liytʼañataki). Jichhürunakanjja, akapachankir jaqenakajj jachʼa jachʼaw tukupjje, ukatsti jupanakakiw mayninakat sipansa jachʼañchatäñ munapjje, ukampis Jehová Diosan servirinakapajj janiw ukhamäktanti. Kunanaktï lurañ yatktan ukampejja, janiw mayninakat sipans jukʼampïksnas ukham tukuñasäkiti. Jan ukasti Diosan markapan kuna luräwinïtansa uk amuyasaw jilat kullakanakasampejj mayachtʼata kuns lurañasa (1 Tim. 3:15).

¿KUNSA JISKʼACHATÄSINSA JAN UKAJJ JACHʼAÑCHATÄSINSA LURSNA?

9, 10. Mayninakajj ina chʼusat juchañchapjjestani ukhajja, ¿kunjamsa altʼat chuymanïñajj yanaptʼistani?

9 Ina chʼusat juchañchatajja, colerasiñaw utjaspa. Ana warmit amtañäni, esposopajj jupar walsa munaskchïnjja, janiw kusisit jakaskänti. Penina warmiw jupat sapa kuti burlasïna. Anajj wawanakanïñwa munäna, ukatwa wali llakita jikjjatasisin tabernaculor Diosar mayisiri saräna. Jachtʼasisa Diosar mayisir uñjasajja, Elí sacerdotejj “umatäpachaw” sasaw amuyäna. Ukhamïpanjja colerasiñat sipansa Anajj janiw coleraskänti, jan ukasti respetompiw sacerdoter uñjäna. Ana warmin mayisitapajj Jehová Diosar confiyatapa ukhamarak Jupar wal munasitapwa uñachtʼayäna (1 Sam. 1:5-7, 12-16; 2:1-10).

10 Altʼat chuymanïñajja, ‘jan walir askimpi atipjañatakiw’ yanaptʼistu (Rom. 12:21, NM). Supayan apnaqat akapachanjja, kunayman jan walinakaw utji. Ukhamajj ina chʼusat juchañchatäsajj janiw mayjtʼasiñasäkiti. Cheqas inas colertʼasiychistaspa, ukampis janiw ukampejj atipayasiñasäkiti (Sal. 37:1). Tamasankir jilat kullakanakampi jan waltʼayasiñajj janipuniw walïkaspati. Jan waltʼayasiñajj utjani ukhajj Jesusatwa yateqasiñasa. Bibliajj jupat akham siwa: “Jan wali arunakampi toqepkän ukkhajja, janiw jupajj jan wali arumpiraki kuttʼaykänti; [...] jan ukasti cheqaparu taripir Diosaruw katuyänjja” sasa (1 Ped. 2:23). Jesusajj wali altʼat chuymanïnwa, jan wali arunakampi toqepkäna ukhajja janiw pachpat pachpa kuttʼaykänti, jan ukasti Jehová Diosaruw jaytäna (Rom. 12:19). Jiwasajj Jesusjam altʼat chuymanïñwa munaraktanjja, janiw ‘jan wali arut jan wali arumpejj kuttʼayañ’ munktanti (1 Ped. 3:8, 9).

11, 12. 1) Mayninakan jachʼañchatäsinjja, ¿kunsa altʼat chuymanïskakiñatakejj lurañasa? 2) Isisitasampisa luratasampisa, ¿kunjamsa altʼat chuymanïtas uñachtʼaysna?

11 Maysa toqetjja, mayninakan jachʼañchtʼatajja altʼat chuymanïñajj chʼamakïspawa. Ester warmit parltʼañäni, juparojj mayninakajj wal jachʼañchapjjäna. Esterajj Persia markankir warminakat sipansa suma uñnaqtʼanïnwa. Jupasa, mayni tawaqonakasa reyimp ajllitäñatakejja, mä maraw jañchinakapar suma aceitenakamp uchasipjjäna. Uka pasatatsti, reyejj Esteraruw warmipäñapatak ajllïna. Ukhamäkchïnsa, Esterajj janiw jupan askip thaqhasin jachʼa jachʼa tukkänti. Jan ukasti altʼat chuymani, munasiri, wali respetasiri ukhamäskakïnwa (Est. 2:9, 12, 15, 17).

¿Isisitajajj Jehová Diosampiru mayninakampir respetatajti uñachtʼayi, jan ukajj jachʼa jachʼa tukutajcha uñachtʼayi? (12 tʼaqa uñjjattʼäta).

12 Altʼat chuymanïñäni ukhajja, isisitasampisa sarnaqatasampisa, mayninakar respetataswa uñachtʼayañäni, ukatsti jiwaspachpar respetasitasas qhanäniwa. Jiwasas jukʼamp askïksna ukham tukuñat sipansa, ‘suma munkaña, llampʼu chuymanïñatakiw’ chʼamachastanjja (1 Pedro 3:3, 4 liytʼañataki; Jer. 9:23, 24). Kunjam chuymanïtansa ukajja, arsutasana luratasanwa qhan amuyasi. Amuytʼañataki, sum yatitasata, kuns sum lurtʼirïtasat inas jachʼañchayasiñ munsna, jan ukajj wali uñtʼat jaqenakampi uñtʼasitasat sum uñjayasiñ munsna. Maysa toqetjja, inas mayninakajj kuna lurañansa yanaptʼapjjchistaspa, ukham yanaptʼayasisajj jiwasakiw mayninakampi jachʼañchayasiñ thaqsna. Jesusat amuytʼañäni, jupajj pachpa amuyunakapampejj jaqenakar wal muspharayaspäna, ukampis janiw uk lurkänti, jan ukasti sapa kutiw ‘Diosan Arupajj akham siwa’ sasin säna. Jaqenakampi jachʼañchayasiñat sipansa, Jehová Diosaruw jachʼañchäna (Juan 8:28).

SUMA AMTANAKAR PURIPJJAÑÄNI

13, 14. Suma amtanakar puriñatakejja, ¿kunjamsa altʼat chuymanïñajj yanaptʼistu?

13 Mä amtar puriñatakejja altʼat chuymanïñaw wakisi. Kunapachatï apóstol Pablojj Cesarea markankaskäna ukhajja, Jehová Diosan arunakap phoqañatakejj Jerusalenaruw sarañ munäna. Ukampis Ágabo profetajja, Jerusalenan katuntasin inas jiwayapjjchïtam sasaw Pablor säna. Mayni cristianonakajj jan saramti sasaw sapjjarakïna, ukampis Pablojj jupanakar jan istʼasaw Jerusalenar saräna. ¿Kunatsa jan istʼasisajj sarpachäna? ¿Jupa pachparukit confiyaspachäna? Janiw ukhamäkänti. Pablojj altʼat chuymani, Jehová Diosar confiyiri ukhamänwa. Jilat kullakanakajj altʼat chuymanïpjjarakïnwa, ¿kunatsa ukham sistanjja? Janiw Pablorojj Jerusalenar sarañat jarkʼapkänti (Hech. 21:10-14).

14 Kunjamas jutïrin uñjasiñäni uk jan yatkasin sum amtañatakejja, altʼat chuymanïñaw yanaptʼistu. Amuytʼañataki, inas precursorat serviñ amtaskstan. Ukampis usuntsna ukhasti ¿kamachsnasa? Awk taykasajj usuntasin yanaptʼa munapjjani ukhajja, ¿kunsa lurañäni? Jan ukajj chuymankipstañäni ukhajja, ¿kamachañänisa? Uka toqenakat Diosarus mayiskchiñänejja, janiw taqe uka jisktʼanakar jayskañäniti (Ecl. 8:16, 17). Ukampis Jehová Diosarutï taqe chuyma confiyañänejja, kuntï lurirjamäktan ukakwa lurañäni. Sum amuytʼasisaw kuns lurarakiñäni, janiw ukakïkiti mayninakampisa, Jehová Diosampisa, qollan ajayupampisa yanaptʼayasirakiñäniwa (Eclesiastés 11:4-6 liytʼañataki). Ukhamtï lurañänejja, Jehová Diosajj amtanakas bendisiniwa, ukatjja inas amtanakas mayjtʼayañatakejj yanaptʼarakchistani (Pro. 16:3, 9).

¿KUNAS JUKʼAMP ALTʼAT CHUYMANÏÑATAKEJJ YANAPTʼISTASPA?

15. ¿Kunjamsa Jehová Diosat lupʼiñajj altʼat chuymanïñatak yanaptʼistu?

15 Jukʼamp altʼat chuymanïñatakejja, ¿kunas yanaptʼistaspa? Uk pusi toqet uñjañäni. Maya, kunjamas Jehová Diosajja uka toqetwa lupʼiñasa. Jehová Diosajj kunjamasa uk lupʼisajja, Jupa nayraqatan janiw kunäjjtansa (Isa. 8:13). Cheqas janiw mä jaqerusa ni mä angelarus sirvktanti jan ukasti Taqe Chʼamani Jehová Diosaruw sirvtanjja, uk janipun armañäniti. Uka toqet lupʼiñajja, Dios nayraqatan ‘jiskʼar tukuñatakiw’ yanaptʼistu (1 Ped. 5:6).

16. Jehová Diosajj qawqsa munasistu uka toqet lupʼiñajja, ¿kunjamsa altʼat chuymanïñatak yanaptʼistu?

16 Paya, Jehová Diosajj qawqsa munasistu uka toqet lupʼiñaw altʼat chuymanïñatak yanaptʼistu. Apóstol Pablojja, tamajj mä cuerpor uñtasitawa sasaw säna. Jehová Diosajja, cuerpos yäparuw lurtʼawayi, taqe kunas wali wakiskiriwa (1 Cor. 12:23, 24). Ukhamarakiw taqe jiwasanakajj Jehová Diosatak wali wakiskirïtanjja. Jupajj sapa maynirojj igualak uñjistu, pantjasktan ukhas munasiskakistuwa. Ukhamajj qawqsa munasistu uk yatisajja, janiw kunatsa llakisiñasäkiti.

17. Mayninakajj kunjam chuymanïpjjesa uk lupʼiñajja, ¿kunatakis yanaptʼistani?

17 Kimsa, Jehová Diosat yateqasisatï mayninakan suma luratanakap uñjañäni ukhajja, jukʼamp altʼat chuymanïñäniwa. Wali askit uñjatäñat sipansa, jan ukajj mayninakar kuntï lurapjjañapäki uk mayiñat sipansa, jupanakampiw yanaptʼayasiñäni, ukatsti kuntï sapkistani ukwa lurarakiñäni (Pro. 13:10, NM). Kunapachatï jilat kullakanakasajj jukʼamp luräwinak katoqapjjani ukhajja, kusisiñäniwa. Cheqas jilat kullakanakasampi Jehová Diosar servisajj Jupar wal yuspärtanjja (1 Ped. 5:9).

18. ¿Kunjamsa suma conciencianïñajj altʼat chuymanïñatak yanaptʼistu?

18 Pusi, suma conciencianïñatakejja Biblian ewjjanakapampiw yanaptʼayasiñasa, ukaw jukʼamp altʼat chuymanïñatak yanaptʼistani. Jiwasatï uka ewjjanakat lupʼiñänejja, Diosajj kunjam chuymanisa, kunjam amuyunisa ukwa amuyañäni. Ukatjja ukaw Jupatakjam amtañatak yanaptʼistani. Bibliat yatjjatasasa, oración lurasasa, kuntï yatjjatktan ukarjam sarnaqasasa, concienciasajj jukʼamp sumäniwa (1 Tim. 1:5). Ukaw jiwasat sipan mayninakaru nayrar uchañatak yanaptʼistu. Ukanakarjam sarnaqañäni ukhajja, Jehová Diosaw jukʼamp altʼat chuymanïñatakisa, yaqha ukham toqenakansa ‘yanaptʼaskistani’ (1 Ped. 5:10).

19. ¿Kunas altʼat chuymanïñatakejj yanaptʼistani?

19 ¿Judá oraqenkiri mä profetat qalltan parlaniwayktan uk amtasktati? Jupajj jan altʼat chuymanïtapatwa Jehová Diosampejj jan sum apasjjänti, ukatjja jiwayat kunaw uñjasirakïna. Ukampis jiwasajj jan walinakan uñjaskasas altʼat chuymanïskaksnawa. Diosan nayra servirinakapat waljaniw uk uñachtʼayawayapjje. Jehová Diosar walja tiempo servisajja, jukʼampiw Jupar confiyañasa (Pro. 8:13). Kunjamanakansay uñjaskchiñänejja, Jehová Diosamp yanaptʼayasis serviskakiñäni. Ukaw taqe kunat sipansa jukʼamp wakiskirejja. Ukhamasti, altʼat chuymanïñatak chʼamachasiskakiñäni, ukatjja Jehová Diosampi wiñayans wiñayapataki yanaptʼayasipjjañäni.