”Jumalan sana on elävä, ja se uhkuu voimaa. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Se työntyy niin syvälle, että se jopa erottaa sielun hengestä ja nivelet luiden ytimestä, ja se pystyy havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset.” (Heprealaisille 4:12, Uuden maailman käännös)

 ”Jumalan sana on elävä ja voimakas. Se viiltää terävämmin kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkeutuu ihmissydämen syvyyksiin, ihmisen luihin ja ytimiin. Se tuomitsee ihmisten ajatukset ja suunnitelmat.” (Heprealaisille 4:12, Uusi testamentti nykysuomeksi)

 Raamatussa oleva sanoma, jonka Jumala on antanut ihmisille, pystyy paljastamaan heidän todelliset ajatuksensa ja motiivinsa. Se myös auttaa ihmisiä muuttumaan.

 ”Jumalan sana on elävä.” Ilmaus ”Jumalan sana” viittaa Jumalan lupaukseen eli hänen tarkoitukseensa, jonka hän on ilmoittanut Raamatussa. a Tärkeä osa tätä tarkoitusta on se, että Jumalalle uskolliset ihmiset saavat elää maan päällä ikuisesti rauhassa. (1. Mooseksen kirja 1:28; Psalmit 37:29; Ilmestys 21:3, 4.)

 Missä mielessä Jumalan sana eli hänen ilmoittamansa tarkoitus on ”elävä”? Ensinnäkin sillä on voimakas vaikutus niihin, jotka uskovat siihen, koska se antaa heille toivon ja heidän elämälleen tarkoituksen (5. Mooseksen kirja 30:14; 32:47). Se on ”elävä” myös siinä mielessä, että Jumala toimii aktiivisesti täyttääkseen lupauksensa viimeistä piirtoa myöten (Johannes 5:17). Jumala ei ole kuten ihmiset, jotka saattavat unohtaa sen, mitä ovat luvanneet, tai huomata, etteivät pysty pitämään sitä (4. Mooseksen kirja 23:19). Jumalan sana ”ei palaa – – [hänen] luokseen täyttämättä tehtäväänsä” (Jesaja 55:10, 11).

 ”Jumalan sana – – uhkuu voimaa.” Ilmaus ”uhkuu voimaa” voidaan kääntää myös ”on voimakas”, ”on aktiivinen” tai ”toteuttaa mitä tahansa sen on tarkoitus toteuttaa”. Näin ollen mitä tahansa Jehova b Jumala sanoo tai lupaa, se toteutuu varmasti (Psalmit 135:6; Jesaja 46:10). Hän voi täyttää lupauksensa tavoilla, jotka ylittävät kaikki odotuksemme (Efesolaisille 3:20). c

 Jumalan sana ”uhkuu voimaa” myös siten, että se auttaa sitä arvostavia ihmisiä tekemään muutoksia elämässään ja persoonallisuudessaan. He omaksuvat Jumalan opetukset, eli ne vaikuttavat heidän ajatteluunsa, elämäntapaansa ja tavoitteisiinsa. (Roomalaisille 12:2; Efesolaisille 4:24.) Siinä mielessä ”Jumalan sana – – vaikuttaa” niissä, jotka uskovat, että se on lähtöisin Jumalalta (1. Tessalonikalaisille 2:13).

 ”Jumalan sana – – on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka.” Jumalan sana eli sanoma on kuvaannollisessa mielessä terävämpi kuin mikään ihmisten tekemä miekka. Se pystyy tunkeutumaan ihmisen sydämeen – hänen sisimpäänsä – syvemmälle kuin mikään ihmisten opetus. Tämä käy ilmi siitä, mitä Heprealaiskirjeen 4:12:ssa sanotaan seuraavaksi.

 ”Jumalan sana – – työntyy niin syvälle, että se jopa erottaa sielun hengestä ja nivelet luiden ytimestä.” Raamatussa sana ”sielu” voi tarkoittaa sitä, millainen joku näyttää olevan, kun taas ”henki” voi tarkoittaa sitä, millainen hän on todellisuudessa (Galatalaisille 6:18). Kuvaannollisesti puhuen Jumalan sana työntyy ”luiden ytimeen” eli ihmisen syvimpiin tunteisiin ja ajatuksiin. Jumalan opetukset paljastavat, millaisia olemme sisäisesti – sen, mitä kukaan ihminen ei voi nähdä – ja siten ne voivat saada meidät tekemään muutoksia. Tämä tuo iloa sekä Jumalalle että meille.

 ”Jumalan sana – – pystyy havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset.” Se, miten ihminen suhtautuu Jumalan sanaan, voi paljastaa hänen todelliset ajatuksensa, aikomuksensa ja motiivinsa, jotka taas ohjaavat hänen toimintaansa. Jos Jumalan sana esimerkiksi saa ihmisen tekemään tarvittavia muutoksia elämässään, hän osoittaa olevansa nöyrä ja vaatimaton. Hän haluaa ilahduttaa Jumalaa. Toisaalta jos hän etsisi virheitä Jumalan sanasta, se saattaisi olla merkki ylpeydestä, itsekkyydestä tai jostain muusta huonosta piirteestä. Hän saattaisi puolustella käytöstä, jota Jumala ei hyväksy. (Jeremia 17:9; Roomalaisille 1:24–27.)

 Erään Raamatun selitysteoksen mukaan Jumalan sana ”voi tavoittaa olemuksemme sisimmät sopukat”. Ihmisen sisimmässä ei ole mitään, mitä Jumala ei voi nähdä ja mitä hänen sanansa ei voi paljastaa. Heprealaiskirjeen 4:13:ssa sanotaan: ”Kaikki on alastonta ja täysin paljasta hänen silmilleen, jolle meidän on tehtävä tili.”

 Apostoli Paavali kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa Heprealaiskirjeen noin vuonna 61. Se on kirjoitettu Jerusalemissa ja Juudeassa asuville juutalaiskristityille.

 Luvuissa 3 ja 4 Paavali tähdentää sitä, että muinaiset israelilaiset olivat varoittava esimerkki kristityille (Heprealaisille 3:8–12; 4:11). Jehova lupasi vapauttaa israelilaiset Egyptin orjuudesta ja antaa heille maan, jossa he voisivat ”asua turvassa” (5. Mooseksen kirja 12:9, 10). Egyptistä lähteneet israelilaiset osoittivat kuitenkin kerta toisensa jälkeen, että he eivät uskoneet Jumalan lupauksiin, eivätkä he totelleet häntä. Siksi he eivät päässeet ”Jumalan lepoon” eli heillä ei ollut hyvää suhdetta häneen. Tuo sukupolvi kuoli erämaassa. Vaikka heidän jälkeläisensä pääsivät Luvattuun maahan, heistäkin tuli aikanaan tottelemattomia. Siksi Israelin kansa joutui kärsimään paljon. (Nehemia 9:29, 30; Psalmit 95:9–11; Luukas 13:34, 35.)

 Paavali selittää, että kristittyjen tulisi ottaa oppia israelilaisten huonosta esimerkistä. Me voimme päästä Jumalan lepoon, kun tottelemme hänen sanaansa ja luotamme täysin hänen lupauksiinsa. (Heprealaisille 4:1–3, 11.)

 Katso lyhyt video, joka auttaa saamaan kokonaiskuvan Heprealaiskirjeestä.