Xikita nochi

¿Akin Jehová?

¿Akin Jehová?

Biblia kijtoua

 Biblia kijtoua Jehová ye Dios tlen melauak uan ye akin okichijchi nochi tlen onka (Apocalipsis 4:11). Abrahán, Moisés uan Jesús okiueyichiuayaj Jehová (Génesis 24:27; Éxodo 15:1, 2; Juan 20:17). Ye toTajtsin Dios itech nochi tlaltikpak (Salmo 47:2).

 Biblia kijtoua toTajtsin Dios itoka Jehová uan san ye kinamiki ijkon motokayotis (Éxodo 3:15; Salmo 83:18). Nin se verbo hebreo tlen kijtosneki “mochiua”. Sekimej ixtlamatkej kijtouaj itoka toTajtsin Dios kijtosneki “ye kichiua ma mochiua”. Tlen yejuan kijtouaj kinamiki toTajtsin Dios porque san ye kichiua nochi tlen kijtoua uan ye okichijchi tlen onka (Isaías 55:10, 11). Biblia techpaleuia ma tikixmatikan toTajtsin Dios, ompa kijtoua ye sapanoua tetlasojtla (Éxodo 34:5-7; Lucas 6:35; 1 Juan 4:8).

 Itoka Jehová omoijkuilouaya ika naui letras tlen kipia Tetragrámaton (‏(יהוה, tlen axkan moixmati ken YHWH. Amo tikmatij yiuejkika ken okijtouayaj itoka toTajtsin Dios ika hebreo pero yimiak xiuitl tikijtouaj ika náhuatl Jehová. a

¿Tleka amo tikmatij ken okijtouayaj yiuejkika itoka toTajtsin Dios ika hebreo?

 Yiuejkika amo okintlaliliayaj vocales tlajtoli hebreo ijkuak okijkuilouayaj, san okijtouayaj ijkuak itlaj okitlajtoltiayaj. Ijkuak otlanki okijkuilojkej Escrituras Hebreas noso Antiguo Testamento sekimej judíos okineltokayaj tlajtlakoli kijtoskej itoka toTajtsin Dios. Ik non, ijkuak okitlajtoltiayaj Biblia uan oijkuilitoka itoka, san okijtouaya “Toteko” noso “Dios”. Miak xiuitl satepan ayakmo ikaj okimatiaya ken kijtos itoka toTajtsin Dios. b

 Sekimej kijtouaj omotenkixtiaya “Yahweh” (“Yahvé”), pero oksekimej kijtouaj amo ijkon okijtouayaj. Itech rollos del mar muerto katej seki versículos tlen kipia amochtli Levítico ika tlajtoli griego, ompa ijkuilitok itoka toTajtsin Dios ken “Iao”. Oksekimej tlen otlajtouayaj uan otlajkuilouayaj ika griego xamo okijtouayaj itoka toTajtsin Dios ken: “Iaé”, “Iabé” noso “Iaoué”, pero amo tikmatij kox ijkon okijtouayaj ika hebreo. c

Seki tlamantli tlen kijtouaj oksekimej

 Sekimej kijtouaj: Itech seki Biblias kijtoua “Jehová” porque ijkon okinekej kitlaliliskej.

 Tlen melauak: Itoka toTajtsin Dios ika hebreo ijkuilitok ika naui letras tlen kipia Tetragrámaton, nesi kanaj 7,000 uelta itech Biblia. d Miakej akinmej kitlajtolkopaj Biblia ayakmo kijkuilouaj itoka toTajtsin Dios uan san kitlaliaj “Toteko”.

 Sekimej kijtouaj: ToTajtsin Dios amo moneki kipias itoka.

 Tlen melauak: ToTajtsin Dios okichi miak uelta ma kijkuilokan itoka itech Biblia uan kinnauatia itekipanojkauan ma kijtokan itoka (Isaías 42:8; Joel 2:32; Malaquías 3:16; Romanos 10:13, TNM). Jehová okinkokoliaya profetas tlen san otlakajkayauayaj porque okinekiayaj ma kilkauakan itoka (Jeremías 23:27).

 Sekimej kijtouaj: Moneki tikpojpoloskej itoka toTajtsin Dios ijkon ken okichijkej judíos.

 Tlen melauak: Miakej judíos amo okijtouayaj itoka toTajtsin Dios, pero okijkuilojkej itech copias tlen okikixtilijkej Biblia. ToTajtsin Dios amo kineki ma tikchiuakan tlen kixnamiki noso tlen kichiuaj tlakamej (Mateo 15:1-3).

 Sekimej kijtouaj: Itoka toTajtsin Dios amo moneki ijkuilitos itech Biblia porque amo tikmatij ken yiuejkika okijtouayaj ika hebreo.

 Tlen melauak: Akinmej ijkon kijtouaj mokuayejyekouaj toTajtsin Dios kineki san se tlamantli ma tikijtokan itoka maski tlatlamantli totlajtol. Biblia kiteititia itekipanojkauan toTajtsin Dios okijtouayaj itoka ijkon ken yejuan otlajtouayaj.

 Ma tikitakan ken okijtouayaj itoka se juez israelita tlen omotokayotiaya Josué. Itech achto siglo akinmej okichiuayaj ken Cristo xamo okijtouayaj “Yeshúa” uan akinmej otlajtouayaj griego okijtouayaj “Iesous”. Itech Biblia ijkuilitok itoka Josué ika hebreo pero noijki okitlalijkej ika griego, non kiteititia akinmej okichiuayaj ken Cristo okijtouayaj intoka oksekimej ika intlajtol (Hechos 7:45; Hebreos 4:8).

 Noijki ijkon panoua ika itoka toTajtsin Dios. Okachi ipati ma ijkuilito itoka itech Biblia kanin moneki uan amo ken moijtoua.

a Juan de Valdés okijkuilo “Iehova”. Ijkuak opanotiaya xiuitl omopatlatia ken okijkuilouayaj itoka toTajtsin Dios, itech Salmos de Bernardino de Rebolledo de 1661 ompa okijkuilojkej “Jehova”. Itech Biblia de Scío de San Miguel de 1791 okijkuilojkej itech notas “Iehováh”. Itech Torres Amat de 1824 kijtoua “Jehovah” uan itech Reina-Valera de 1862 kijtoua “Jehová”.

b Ijkuak oksepa okichijchijkej amochtli New Catholic Encyclopedia volumen 14 itech páginas 883 uan 884 kijtoua: “Satepan ijkuak judíos oksekan okinuikakej, tokayotl Yahweh opejki sapanoua kitlakaitaj, ik non, san okijtouayaj ADONAI noso ELOHIM”.

c Tla tikneki tikmatis okachi xiktlajtolti Amatlajkuilol tlen mitspaleuis timomachtis iTlajtol toTajtsin Dios itech tlaxelol 1 kanin kijtoua “Itoka toTajtsin Dios itech Tlen omoijkuilo ika tlajtoli hebreo uan arameo”.

d Xikita Diccionario Teológico Manual del Antiguo Testamento, tomo I, columnas 970 uan 971.