Xikita nochi

¿Tleka iTlaixpantijkauan Jehová amo kichiuaj iCena toTeko ken oksekimej religiones?

¿Tleka iTlaixpantijkauan Jehová amo kichiuaj iCena toTeko ken oksekimej religiones?

 Tejuan tikilnamikij imikilis Cristo ken kijtoua Biblia, tlen noijki motokayotia “isena n Toteko” (1 Corintios 11:20). Pero okseki religiones amo kichiuaj ken kijtoua Biblia.

¿Tleka kichiuaj?

 Tikchiuaj iCena toTeko porque tikilnamikij tlen Jesús okichi topatka, uan ijkon tikteititiaj timotlasojkamatij (Mateo 20:28; 1 Corintios 11:24). Nin iluitl amo kichiua ayakmo matikpiakan tlajtlakoli. a Biblia amo kijtoua techtlapojpoluiskej tla tikchiuaj iCena toTeko, kijtoua uelis techtlapojpoluiskej tla titlaneltokaj itech Jesús (Romanos 3:​25; 1 Juan 2:​1, 2).

¿Keski uelta kichiuaj?

 Jesús okinmilui imachtijkauan makilnamikikan imikilis, pero amo okijto keski uelta omonekiaya kichiuaskej (Lucas 22:19). Sekimej kineltokaj moneki mochiuas sejse metstli, sejse semana, nochipa, miak uelta itech se tonal noso san keman kinekiskej kichiuaskej. Pero moneki tikmatiskej seki tlamantli.

 Jesús okipeualti iCena toTeko ijkuak judíos okichiuayaj Pascua; uan seki horas satepan omikik (Mateo 26:​1, 2). Amo san ye okinek ijkon kichiuas. Biblia kineskayotia imikilis Jesús ken ichkatsin tlen okikuayaj itech Pascua (1 Corintios 5:​7, 8). Pascua omochiuaya sejse xiuitl (Éxodo 12:​1-6; Levítico 23:5). Akinmej okichiuayaj ken Cristo itech achto siglo noijki okilnamikiayaj imikilis Cristo sejse xiuitl, uan iTlaixpantijkauan Jehová noijki tikchiuaj ijkon ken kijtoua Biblia. b

¿Keman uan tlen hora kichiuaj?

 Tlen Jesús okichi, amo san techpaleuia matikmatikan keski uelta moneki tikilnamikiskej imikilis, noijki techpaleuia matikmatikan keman uan tlen hora moneki tikchiuaskej. Ye okichi itech tonal 14, metstli nisán, xiuitl 33 satepan ijkuak yokalak tonaltsin, ijkon ken okijtouaya calendario tlen okitekitiltiayaj hebreos (Mateo 26:18-​20, 26). Tiitlaixpantijkauan Jehová noijki itech non tonal tikilnamikij imikilis Cristo uan tikchiuaj ijkon ken akinmej okichiuayaj ken Cristo itech achto siglo. c

 Itech xiuitl 33, tonal 14 de nisán okatka viernes. Pero sejse xiuitl 14 de nisán uelis yetos okse tonal. Para tikmatiskej keman ajsis tonal 14 de nisán, tiitlaixpantijkauan Jehová tikpouaj tonal ken okipouayaj judíos ijkuak okatka Jesús uan amo tikpouaj ken axkan kipouaj judíos. d

Pan uan vino

 Itech nin yankuik iluitl, Jesús okitekitilti pan tlen amo okipiaya levadura uan vino chichiltik tlen omoka ijkuak okichijkej Pascua (Mateo 26:26-​28). Ikinon tejuan noijki tiktekitiltiaj pan tlen amo kipia levadura uan okseki tlamantli uan tiktekitiltiaj vino fermentado, amo tiktekitiltiaj vino tlen kipia azúcar noso okseki tlamantli.

 Seki religiones kitekitiltiaj pan tlen kipia levadura. Pero itech Biblia, levadura kineskayotia tlajtlakoli uan tlen amo kuali (Lucas 12:1; 1 Corintios 5:​6-8; Gálatas 5:​7-9). Ikinon pan tlen amo kipia levadura uan okseki tlamantli kuali kineskayotiaj icuerpo Cristo tlen amo kipia tlajtlakoli (1 Pedro 2:​22). Okseki religiones amo kitekitiltiaj vino, kitekitiltiaj iayo uvas, amo kichiuaj tlen kijtoua Biblia. Ijkon kichiuaj porque kijtouaj amo kuali matikonikan alcohol, pero Biblia amo ijkon kijtoua (1 Timoteo 5:​23).

Pan uan vino amo inakayo nion ieso Jesús, san itlaj kineskayotiaj

 Pan tlen amo kipia levadura uan vino chichiltik tlen tiktekitiltiaj ijkuak tikilnamikij iCena toTeko kineskayotia icuerpo uan ieso Cristo. Amo mokopaj icuerpo uan ieso ken sekimej kineltokaj. Noijki amo moneloua ika inakayo uan ieso. Matikitakan tlen kijtoua Biblia itech non tlamantli.

  •   Tla Jesús kinnauatiskia imachtijkauan makonikan ieso, kinmiluijtoskia amo makitlakamatikan tlanauatil tlen toTajtsin Dios okitlali itech estli (Génesis 9:4; Hechos 15:28, 29). Pero nin amo kuali yetoskia, porque Jesús amo keman kinmiluiskia amo makintlakamatikan tlen toTajtsin Dios otlanauati itech estli (Juan 8:​28, 29).

  •   Apóstoles amo okonikej ieso Jesús porque ye okijto non youak kinokiskia, non okiteititi ayamo oixpoliuiaya (Mateo 26:28).

  •   Jesús omikik san se uelta (Hebreos 9:​25, 26). Tla ijkuak tikchiuaj iCena toTeko pan mokopaskia icuerpo uan vino ieso, akinmej kikuaskiaj pan uan koniskiaj vino, yetoskia ken nochipa kimiktijtoskiaj Jesús.

  •   Jesús okijto: “Ijkí xikchiwakah para nonnechilnamikiskeh”, ye amo okijto: “Ijkin xikchiuakan para oksepa manimiki” (1 Corintios 11:24).

 Ken okitlajtolkopkej seki versículos itech Biblia kichiua sekimej makineltokakan pan uan vino mokopa icuerpo uan ieso Jesús. Se neskayotl, itech seki Biblias okitlajtolkopkej ken Jesús kijtoskia: “Ye nin noesso” (Mateo 26:28). Pero tlen Jesús okijto uelis motlajtolkopas ken: “Nin kijtosneki noeso” noso “nin kineskayotia noeso”. e Ijkon ken nochipa okintekitiltiaya neskayomej ijkuak otlamachtiaya, noijki itech nin tlajtoli okitekitilti se neskayotl (Mateo 13:34, 35).

¿Akinmej kikuaj pan uan konij vino?

 Ijkuak iTlaixpantijkauan Jehová kichiuaj iCena toTeko, amo miakej kikuaj pan uan konij vino. ¿Tleka?

 Ieso Jesús okichi mayeto yankuik tlajtolsenkaualistli, uan nin okipatkayoti tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi iuan altepetl Israel (Hebreos 8:​10-​13). Akinmej katej itech yankuik tlajtolsenkaualistli kikuaj pan uan konij vino ijkuak kilnamikij iCena toTeko. Amo nochtin akinmej kichiuaj ken Cristo uelis ijkon kichiuaskej san “akimeh Dios okinnotski” (Hebreos 9:​15; Lucas 22:20). Yejuan tlanauatiskej iuan Jesús itech iluikak. Biblia kijtoua san 144,000 kipiaskej non tlateochiualistli (Lucas 22:28-​30; Apocalipsis 5:​9, 10; 14:​1, 3).

 Amo miakej tlanauatiskej iuan Cristo, pero “senmiaktikeh tlaltikpaktlakah” nochipa tichantiskej itech tlaltikpak (Lucas 12:32; Apocalipsis 7:​9, 10). Maski akinmej tikchiaj tichantiskej itech tlaltikpak amo tikkuaj pan nion tikonij vino, timonechikouaj porque tikilnamikij imikilis Jesús uan ijkon tikteititiaj timotlasojkamatij porque ye omotemakak topatka (1 Juan 2:2).

a Amochtli El Espíritu Santo, la Iglesia y los sacramentos kijtoua itech página 12: “La Escritura no emplea el término ‘sacramento’: habla de ‘misterio’. [...] El Nuevo Testamento no aplica, sin embargo, el término misterio al bautismo y a la Eucaristía [celebración de la Cena del Señor]”.

b Xikita amochtli The New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge, volumen IV, páginas 43, 44, uan McClintock and Strong’s Cyclopedia, volumen VIII, página 836.

c Xikita amochtli The New Cambridge History of the Bible, volumen 1, página 841.

d Maski calendario tlen kitekitiltiaj judíos itech ninmej tonalmej kijtoua achto tonal itech metstli nisán peua ijkuak metstli selik, amo ijkon okichiuayaj itech achto siglo. Judíos itech achto siglo okimatiayaj metstli nisán opeuaya ijkuak metstli selik peua mota itech Jerusalén, nin panoua se noso seki tonalmej satepan ijkuak kisa metstli selik. Ikinon iTlaixpantijkauan Jehová amo kilnamikij imikilis Cristo ijkuak judíos kichiuaj Pascua itech ninmej tonalmej.

e Xikinmita Biblias: A New Translation of the Bible, tlen okijkuilo James Moffatt; The New Testament​—A Translation in the Language of the People, tlen okijkuilo Charles B. Williams; uan The Original New Testament, tlen okijkuilo Hugh J. Schonfield.