Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

Zivikele Ezindabeni Ezingamanga

Zivikele Ezindabeni Ezingamanga

 Kulezinsuku, sokulula ukuthola izindaba ezitshiyeneyo, ezihlanganisa lalezo ezisincedayo nxa kusiza endabeni zempilakahle kanye lokuthi singazivikela njani. Kodwa nxa kulento ethile oyidingayo, kumele unanzelele lokho okulandelayo:

 Ngokwesibonelo, unobhala we-United Nations waxwayisa abantu ukuthi kulezindaba ezibikwayo ezimayelana lomkhuhlane we-COVID-19 ezingaphambanisa abantu. Wathi: “Sokugcwele amacebo kanye lendlela zokwelapha zobuqili ezingalimaza impilakahle yabantu.” Waqhubeka esithi. “Uzwa abantu abanengi beqamba amanga kuma-TV lasemsakazweni. Abantu sebesakaza imfundiso ezingelabufakazi ku-inthanethi. Futhi sokujayelekile ukuthi abantu baveze imizwa yabo ngenzondo lobandlululo abalalo ngabantu abathile.”

 Ukuzwa izindaba ezingasiphambanisa akuqalanga khathesi. IBhayibhili lakhuluma kudala ukuthi esikhathini esiphila kuso, “abantu ababi labangamaqili [bazaqhubeka] besiba babi kakhulu, bedukisa futhi bedukiswa.” (2 KuThimothi 3:1, 13) Kanti njalo i-inthanethi isenze kwabalula ukuthi samukele futhi sidlulise izindaba esicabanga ukuthi ziliqiniso zona zingamanga. Yikho izindaba ezinengi esizithola kwezempucuko zingabe zingelalo lonke iqiniso futhi zingachasiswa kuhle.

 Kuyini ongakwenza ukuze uzivikele ezindabeni ezingakuphambanisa lasemfundisweni ezingelabufakazi? Cabanga ngamavesi aseBhayibhilini angakunceda.

  •   Ungakholwa loba yini oyizwayo

     Okutshiwo liBhayibhili: “Umuntu oyisithutha ukholwa loba yini, kodwa olengqondo uyakucabangisisa konke akwenzayo.”—IZaga 14:15.

     Kungabalula ukuthatheka nxa singekela ukunanzelela. Cabanga ngokwesibonelo, ngamapikitsha ayabe ebhalwe okuthile loba amavidiyo amafitshane ajayele ukuthunyelwa kwezempucuko. Inhloso yakho ngeyokuhlekisa abantu. Kodwa amapikitsha kumbe amavidiyo anjalo angatshintshwa kumbe kukhitshwe ezinye izinto umuntu ayabe ezikhulumile besekutshintsha umcijo obekuvele kukhulunywa ngawo. Kanti njalo abanye abantu bayenelisa ukwenza amavidiyo alabantu abakhuluma izinto abangazange bazitsho kumbe bazenze.

     “Abachwayisisa ngendaba ezitholakala kwezokuxhumana bathola amapikitsha loba amavidiyo ayabe esekhitshiwe okunye okuyabe kukhulunyiwe.”—I-Axios Media.

     Zibuze: ‘Indaba engiyibalayo iliqiniso kumbe ngeyokuhlekisa abantu nje kuphela?’

  •   Hlolisisa ukuthi kuvela kuwuphi umthombo lokuthi kukhulunywa ngani

     Okutshiwo liBhayibhili: “Hlolisisani zonke izinto.”—1 KwabaseThesalonika 5:21.

     Hlolisisa ukuthi indaba ethile iliqiniso ungakayikholwa futhi ungakayidluliseli phambili lanxa kuyindaba esematheni kumbe itholakala lakwabezindaba. Ungakwenza njani lokhu?

     Cabangisisa ngalapho okusuka khona leyondaba. Phela abezindaba lezinye inhlanganiso bangakhuluma indaba ngendlela ezenza ukuthi ibhizimusi yabo iphumelele kumbe bakhulume besekela imibono yabo kwezombusazwe. Lokho okubalileyo kumbe okubonileyo kumele ukudingisise lakwezinye izindawo ukuze uqathanise. Kwezinye izikhathi abangane bakho bangakuthumela olunye ulutho kwezempucuko bengananzelelanga. Yikho ungathembi loba yini oyibonayo kodwa qala udingisise ukuthi iliqiniso yini.

     Woba leqiniso lokuthi lokho okukhulunywayo kuqondile futhi ayisikho kwakudala. Zama ukudingisisa ukuthi ngokwanini futhi udinge lobufakazi obuqinileyo obusekela leyo ndaba. Nanzelela futhi nxa indaba yakhona ibingazwisiseki kodwa ubusubona ichasiswe yaba lula kakhulu. Loba nxa kuyikuthi ikhuthaza abantu ukuthi benze okuthile.

     “Lezinsuku, ukuba leqiniso lokuthi indaba ozamukelayo ziliqiniso sokuqakatheke kakhulu njengokugeza izandla.”—USridhar Dharmapuri.

     Zibuze: ‘Indaba le yenza kukhanye angani imibono yabantu yiyo eliqiniso? Kuhlolisiswe yonke indaba yini?’

  •   Dinga ubufakazi hatshi lokhu wena ofuna ukukuzwa

     Okutshiwo liBhayibhili: “Lowo ozithembayo yena uyisiwula.”—IZaga 28:26.

     Sijayele ukuthemba izindaba ezisekela lokho thina esifuna ukukukholwa. Njalo lamakhampani e-inthanethi ajayele ukuthumeza izindaba zalokho esikuthandayo futhi esijayele ukukudinga ku-inthanethi. Kodwa iqiniso kumele silizwe linjengoba linjalo hatshi lokho thina esifuna ukukuzwa.

     “Siyenelisa ukuba lomusa futhi sikhulume izinto ezilobufakazi, kodwa ukucabanga ngezifiso zethu lalokho esikukhangeleleyo kanye lezinto ezenza singahlaliseki yikho okujayele ukusifuqa ukuthi sicine sibona angani ezinye izinto ziliqiniso.”—UPeter Ditto, ohlola ngendlela abantu abaphila ngayo.

     Zibuze: ‘Okwenza ngithembe indaba le yikuthi yikho vele engifuna ukukuzwa yini?’

  •   Ungadluliseli phambili izindaba ezingamanga

     Okutshiwo liBhayibhili: “Ungahambi ukhuluma izindaba zamanga.”—U-Eksodusi 23:1.

     Khumbula ukuthi izindaba ongazidlulisela kwabanye zingaba lamandla okutshintsha indlela abacabanga ngayo labenza ngayo. Lanxa indaba lezo ungazidlulisela ungananzelelanga, umpumela ungaba mubi kakhulu.

     “Into eqakatheke kakhulu ongayenza ungakadluliseli phambili indaba yikuzibuza ukuthi, ʻIndaba le ngiyayithemba sibili okokuthi sengingayidlulisela phambili?’ Nxa wonke umuntu ubengaqala azibuze, izindaba ezingamanga bezizaba zilutshwane.”— UPeter Adams, osebenzela i-News Literacy Project.

     Zibuze: ‘Okwenza ngidlulisele indaba le phambili yikuthi ngiyakwazi ukuthi iliqiniso?’