Ir al contenido

Ir al índice

Asa, Josafat, Ezequías, Josías

Jehovata tukuy sonqo sirvina

Jehovata tukuy sonqo sirvina

“Tata Dios, yuyarikuy noqamanta, imaynatachus cheqanta, allin sonqowantaj ñawpaqeykipi purisqaymanta” (2 REY. 20:2, 3).

52, 65 TAKIYKUNA

1-3. ¿Imaynataj Diosta “tukuy sonqowan” sirvej runa? Sutʼinchariy.

JUCHASAPA runas kasqanchejrayku tukuy pantanchej. Jehovatajrí perdonanawanchejpaj wakichisqa kashan, Wawantapis juchasninchejrayku wañunanpaj kachamorqa. Chayrayku llampʼu sonqo kasun, pesachikusuntaj chayqa, Jehovamanta perdonta mañakuyta atisun. Paytaj “mana sajrata ruwasqanchejman jinachu kutichiwanchej” (Sal. 103:10). Jinapis payta “tukuy sonqowan” sirvinanchej tiyan (1 Cró. 28:9). ¿Imaynatá chayta ruwasunman pantaj runas kaspapis?

2 Chayta entiendenapaj, rey Asaj kausayninta, rey Amasiaspa kausayninwan kikincharina. Iskayninku allin imasta ruwaspapis, juchasapa kasqankurayku pantarqanku. Jinapis Bibliaqa Asamanta nin: “Tukuy kawsaynimpi cheqan sonqoyoj karqa”, nispa (2 Cró. 15:16, 17; 25:1, 2; Pro. 17:3). Payqa Jehovata kusichinanpaj mayta kallpachakoj, tukuy sonqotaj payta sirvej. Amasiastajrí, mana ‘tukuy sonqochu’ Jehovata sirverqa. Payqa enemigosninta atipaytawan, paykunaj diosesninta apakaporqa, chaykunatataj yupaycharqa (2 Cró. 25:11-16).

3 Jehovata “tukuy sonqowan” sirvej runaqa, payta mayta munakun, wiñaypajtaj payta yupaychayta munan. Bibliaqa runaj sonqonmanta parlaspa, imaynachus kasqanmanta parlan. Nisunman uj runa imatachus yuyasqanmanta, imatachus munakusqanmanta, imatachus kausayninpi ruwayta munasqanmanta, imaraykuchus imatapis ruwasqanmanta. Pantaj runas kaspapis, atinchej Diosta “tukuy sonqowan” yupaychayta. Chaytataj mana tanqasqa jinallachu ruwanchej, manaqa payta sirviyta munasqanchejrayku (2 Cró. 19:9).

4. ¿Imamantataj kunan parlarisun?

4 Diosta “tukuy sonqowan” sirviymanta astawan yachakunapaj, rey Asaj kausayninmanta, waj kinsa reyesmantawan parlarisun. Paykunaqa Judamanta reyes karqanku, tukuy sonqotaj Diosta sirverqanku. Chay reyes kanku Josafat, Ezequías, Josías ima. Paykunaqa pantaspapis, Jehovata kusicherqanku. Jehovataj “tukuy sonqowan” sirvisqankuta nerqa. ¿Imaraykutaj Jehová chayta nin? ¿Imatataj chay reyesmanta yachakusunman?

ASAJ SONQONQA “DIOSPAJ CHEQAN KARQA”

5. ¿Imatá Asa ruwarqa kamachiyta qallariytawan?

5 Rey Asaj tiemponpeqa Israel llajta iskayman tʼaqasqa kasharqa. Ujnenqa Israel karqa, ujnintaj Judá. Asataj Judamanta kinsa kaj rey karqa. Payqa kamachiyta qallariytawan Judamanta tukuy lantista wijchʼorqa, jinallataj templomanta “phisu warmi jina khuchichakoj tukuy qharista[pis]”. Asaqa “jatun maman Maacatapis manaña reina nisqa kananta saqerqachu”, kʼullumanta uj “lantita ruwachisqanrayku” (1 Rey. 15:11-13). Chantapis Asaqa tukuy Judá aylluta “Diosman chimpanankuta kamacherqa, jinataj leyesninta, kamachisqasnintapis juntʼanankuta”. Payqa tukuy atisqanta ruwarqa, runas Jehovata yupaychanankupaj (2 Cró. 14:4).

6. ¿Imatataj Asa ruwarqa Etiopiamanta soldados contrankupi jamojtinku?

6 Asa kamachiyta qallarisqanmanta, 10 watasta “Judá suyupi allin kawsakuylla karqa”. Chantá paykunaj contrankupi Etiopiamanta Zeraqa, uj millón soldadoswan jamorqa, 300 maqanakuna carretaswan ima (2 Cró. 14:1, 6, 9, 10). ¿Imatataj Asa ruwarqa? Payqa Jehová llajtanta yanapananmanta mana iskayrayarqachu. Chayrayku Jehovamanta mañakorqa chay maqanakupi atipanankupaj yanapananta (2 Crónicas 14:11 leey). Jehovaqa cheqa Dios kasqanta rikuchinanpaj, wakin kutis Israelta yanapaj maqanakupi atipanankupaj. Chaytataj ruwaj, Israelmanta reyes payta wasanchajtinkupis (1 Rey. 20:13, 26-30). Asaj tiemponpeqa Jehová llajtanta yanaparqa, Asa paymanta yanapata mañakusqanrayku (2 Cró. 14:12, 13). Aswan qhepamantaj Asaqa niña Jehovaj yanapanta maskʼarqachu, manaqa Asiriamanta reypa yanapanta. Chayta ruwaspataj mayta pantarqa (1 Rey. 15:16-22). Jinapis Jehovaqa rikorqa Asa payta munakusqanta. “Asaj sonqonqa tukuy kawsaynimpi Tata Diospaj cheqan karqa”. ¿Imatá yachakusunman Asa allin imasta ruwasqanmanta? (1 Rey. 15:14).

7, 8. ¿Imatá rey Asa jina ruwasunman?

7 ¿Imaynatá yachasunman Jehovata tukuy sonqochus manachus yupaychashasqanchejta? Tapurikuna: “Ima llakiy kajtinpis, ¿Jehovata kasukunichu? Congregación llimphu kananpaj, ¿yanapakuyta munanichu?”, nispa. Asaqa mana manchachikojchá karqa, jatun maman Maacata manaña reina nisqa kananta saqenanpaj. Wakin kutisqa, noqanchejpis Asa jina mana manchachikoj kananchej tiyan. Tʼukurina, juchallikoj familiarninchej chayri amigonchej, mana pesachikusqanrayku congregacionmanta qharqochikojtin, ¿imatá ruwasun? ¿Paykunawan niña masichakunapaj kallpachakusunchu? ¿Imata ruwanapajtaj sonqonchej tanqawasun?

8 Wakin kutisqa, rey Asa jinallataj uj jatun llakiypi rikukusunman. Ichapis Jehovaj testigon kasqaykirayku, escuelamanta compañerosniyki chayri profesoresniyki asipayasunku. Manachayri trabajomanta compañerosniyki sonso kasqaykita yuyanku, jatun tantakuypaj vacacionta orqhosqaykirayku chayri astawan trabajayta mana munasqaykirayku. Jina kajtin, Jehovaqa Asata jina yanapasunkiman. Chayrayku Paymanta kallpata mañakuna, allin kajta ruwanapaj yanapanawanchejta ima. Jehovataj Asata jinallataj kallpachawasun.

9. ¿Imajtintaj Jehová mayta kusikun?

9 Asaqa mana payllapichu yuyarqa. Astawanpis wajkunata yanaparqa ‘Diosman chimpanankupaj’. Noqanchejpis chayta ruwallanchejtaj. Jehovataj chayta rikuspa mayta kusikun. Imajtinchus chayta ruwanchej payta munakusqanchejrayku, runasta wiñaypaj kusisqa kanankupaj yanapayta munasqanchejrayku ima.

JOSAFATQA JEHOVATA MASKʼARQA

10, 11. ¿Imaynatá Josafat jina ruwasunman?

10 “Josafatqa tatan Asa jina cheqanta purerqa” (2 Cró. 20:31, 32). Arí, payqa tatan jinallataj runasta yanaparqa Diosta sirvinallankupajpuni. Josafatqa runasta kacharqa, “Diospa leynin librota apaspa” Judá llajtaspi yachachimunankupaj (2 Cró. 17:7-10). Chantapis Israelpa jallpʼasninpi kaj Efraín orqokama rerqa, “Diosman paykunata kutichimunampaj” (2 Cró. 19:4). Josafatqa Jehová “Diosta maskʼarqa tukuy sonqo” (2 Cró. 22:9).

11 Kunanpis Jehovaqa munan mundontinmanta runas paymanta yachakunankuta. Noqanchejtaj runasman yachachiyta atinchej. Qanrí, ¿sapa killachu predicacionpi yanapakunki? Wajkunapis Diosta yupaychayta qallarinankupaj, ¿paykunaman Bibliamanta yachachiyta munankichu? ¿Runasman willakunanpaj Diosmanta mañakunkichu? Kallpachakunki chayqa, Jehová yanapasonqa uj runallamanpis Bibliamanta yachachinaykipaj. Samarikunayki ratopis, ¿runasman Bibliamanta yachachiwajchu? Imaynatachus Josafat runasta Diosman kutirikunankupaj yanaparqa, ajinallatataj noqanchejpis niña predicaj hermanosta yanaparisunman. Chantapis ancianosqa qharqosqa kajkunata visitarinku yanaparinankupaj, paykunaqa ichá manaña juchallikushankuchu.

12, 13. 1) Josafat enemigosninta manchikuspa, ¿imatá ruwarqa? 2) ¿Imatá Josafat jina ruwasunman?

12 Josafatqa enemigosnin Judaman maqanakoj jamojtinku, tatan Asa jinallataj Jehovawan yanapachikorqa (2 Crónicas 20:2-4 leey). Payqa enemigosninta manchikorqa. Jinapis paykunata atipananpaj Jehovamanta mañakorqa: “Noqaykojtaqa mana kallpayku kanchu”, nispa. Chantá nillarqataj ni imata ruwayta atisqankuta. Josafatqa mana iskayrayarqachu Jehová yanapananmanta. Chayrayku Diosman nerqa: “Qanman qhawarikamuyku”, nispa (2 Cró. 20:12).

13 Wakin kutisqa, llakiypi kaspa Josafat jina ni imata ruwayta atisunmanchu, chayri manchikuyta qallarisunman (2 Cor. 4:8, 9). Jinapis Josafatpa ruwasqanta yuyarikuna. Payqa “tukuy runaspa chawpinkupi” Diosmanta mañakuspa nerqa, mana kallpayoj kashasqankuta (2 Cró. 20:5). Tatas chayri qosaspis Josafat jina ruwankuman. Paykunaqa problemasta allinchanankupaj Diosmanta yuyaychayta, kallpata ima familiankoj ñaupaqenpi mana pʼenqakuspa mañakunkuman. Ajinamanta familianku reparanqa Jehovapi atienekusqankuta. Jehovataj paykunata Josafatta jina yanapanqa.

EZEQUIASQA CHEQAN KAJTA RUWARQA

14, 15. ¿Imaynatá Ezequías rikucherqa Diospi tukuy sonqo atienekusqanta?

14 Ezequiaspa tatanqa sajra imasta ruwarqa, waj dioskunatataj yupaycharqa. Jinapis Ezequiasqa “Diostapuni qhaterqa”. Payqa “loma patapi altaresta chinkacherqa, rumi lantistapis tʼunarqa, Aseraj lantisnintapis kʼuturarqa. Moisespa broncemanta ruwasqan kataritapis phirillarqataj”, mayqentachus israelitas uj diosta jina yupaychasharqanku, chayta. Ezequiasqa Jehovata tukuy sonqo sirverqa. “Imastachus Moisesman Tata Diosqa kamachisqa, chay tukuyta pay kasorqa” (2 Rey. 18:1-6).

15 Rey Ezequías kamachishajtin, Asiriamanta soldadosqa Jerusalenta chinkachinankupaj Judaman yaykuykorqanku. Rey Senaqueribqa Jehovapaj sajrata rimarqa, Ezequiastataj nerqa atipachikunallantaña. Ezequiasqa tukuy sonqo Jehovapi atienekorqa, yanapantataj mañakorqa. Payqa yacharqa, Diosqa Asiriosmanta nisqa aswan atiyniyoj kasqanta, llajtantataj salvayta atisqanta (Isaías 37:14-20 leey). Diosqa mañakusqanta uyarerqa, uj angeltataj kachamorqa, mayqenchus 185 mil “soldadosta wañuracherqa” (Isa. 37:36, 37).

16, 17. ¿Imaynatataj Ezequías jina ruwasunman?

16 Aswan qhepaman “Ezequiasqa sinchʼitapuni onqoykorqa”. Chayrayku Diosmanta mañakorqa, ñaupaj wataspi payta sirvisqanmanta yuyarikunanta, yanapananta ima (2 Reyes 20:1-3 leey). Jehovaqa mañakusqanta uyarerqa, sanoyacherqataj. Noqanchejrí, ¿suyasunmanchu Dios uj onqoymanta sanoyachinawanchejta? Bibliapi yachakunchej jina, Diosqa mana kay tiempopi milagrosta ruwanchu, nitaj pitapis yanapanchu aswan unayta kausananpaj. Jinapis Ezequías jina Jehovaman nisunman: “Tata Dios, yuyarikuy noqamanta, imaynatachus cheqanta, allin sonqowantaj ñawpaqeykipi purisqaymanta”, nispa. Qanrí, ¿creenkichu onqosqa kashajtiyki Jehová yanapasunanta? (Sal. 41:3).

17 ¿Imaynatá Ezequías jina ruwasunman? Ichá imallapis jarkʼashawanchej Diosta mana tukuy sonqochu sirvinapaj, mana tiempoyojtaj kananchejpaj. Kay tiempopi, ashkha runasqa runasllata uj diosta jina qhawanku. Paykunaqa may rejsisqa runasta jatunchanku, jinallataj waj runastapis. Chayri tiemponkuta churanku chay runaspa qhelqasqankuta leenankupaj, fotosninkuta qhawanankupaj ima. Ashkha runasqa celularesninkupi chayri computadorankupi Internetnejta ashkha runaswan parlanku. Tukuypis atinchej Internetnejta familiaresninchejwan amigosninchejwan parlarikuyta. Jinapis chayta tʼojpirisqalla kaspaqa tiempollata pierdesunman. Chantapis Internetpi fotosninchej chayri imatachus nisqanchej waj runasman gustajtin, umata oqhariyta qallarisunman. Manaña wajkunaman gustajtintaj, phiñakuyta qallarisunman. Sichus apóstol Pablo, Áquila, Priscila ima kay tiempopi kausakunkuman chay, ¿sapa diachu fotosninkuta Internetman churaspa kankuman? Chayrí, ¿sapa diachu Diospi mana creejkunaj fotosninkuta qhawaspa, imatachus nisqankuta leespa ima kankuman? Bibliaqa Pablomanta nin: “Diospa Palabranta willaspallaña purerqa”, nispa. Aquilawan, Priscilawantaj, runasman “Diospa ñanninmanta aswan sutʼita” yachachej kanku (Hech. 18:4, 5, 26). Sapa uj tapurikusunman: “¿Kallpachakunichu runasta mana uj diosta jina qhawanaypaj? ¿Qhasi manakaj imaspichu tiempoyta usuchini?”, nispa (Efesios 5:15, 16 leey).

JOSIASQA DIOSPA KAMACHISQANTA KASUKORQA

18, 19. ¿Imaynatá Josías jina ruwasunman?

18 Rey Josiasqa Diospa kamachiykunasninta “tukuy sonqo” kasukorqa (2 Cró. 34:31). Payqa rey Ezequiaspa allchhinpa wawan karqa. Waynallaraj kashaspataj, “ñawpa tatan Davidpa Diosninta maskʼayta qallarerqa”. Chantá 20 watayoj kashaspa Judamanta tukuy dioskunata chinkacherqa (2 Crónicas 34:1-3 leey). Josiasqa Jehovata kusichinanpaj mayta kallpachakorqa. Nitaj mayqen reypis Judapi pay jina karqachu. Uj kuti, kuraj kaj sacerdoteqa Diospa Leyninmanta librota templopi tarerqa. Ichapis chayqa Moisespa qhelqasqanpuni karqa. Chantá chay qhelqasqasta ujnin kamachin Josiaspaj leeporqa. Chayta uyarispataj, Josiasqa repararqa Diosta tukuy sonqo sirvinanpaj astawanraj ruwanan kasqanta. Chantapis payqa wajkunata kallpacharqa pay jina ruwanankupaj. Runastaj Josías wañupunankama Jehovallatapuni sirverqanku (2 Cró. 34:27, 33).

19 Joven kanki chayqa, Josías jina ruwayta, Jehovatapis sumajta rejsiyta atinki. Josiasqa awelon Manasés pesachikusqanmanta yachakorqa, Jehová perdonanawanchejpaj wakichisqa kasqanta. Qanpis awelitusniykimanta, congregacionpi kuraj hermanosmanta ima yachakuyta atinki. Paykunaqa Jehová ima sumaj imastachus paykunapaj ruwapusqanmanta willarisunkuman. Josiasqa Diospa Leynin imatachus nisqanta yachaytawan, Jehovata kusichiyta munaspa, usqhayllata chay Ley nisqanman jina ruwayta qallarerqa. Ajinallatataj qanpis, Bibliata leespa Diosta astawan kasukuyta munanki. Chayta ruwaspataj Jehovaman astawan qayllaykunki, aswan kusisqataj kanki. Chantá wajkunamanpis Jehovamanta willariyta munanki (2 Crónicas 34:18, 19 leey). Bibliata estudiaspaqa, qanpis reparallankitaj Diosta yupaychayniykipi wakin imasta allinchanayki kasqanta. Chayta reparaspataj, tukuy atisqaykita ruway allinchanaykipaj, imaynatachus Josías ruwarqa, ajinata.

TUKUY SONQO JEHOVATA SIRVINA

20, 21. 1) ¿Imatataj ruwarqanku Asa, Josafat, Ezequías, Josías ima? 2) ¿Imatá qhepan yachaqanapi yachakusun?

20 ¿Imatataj yachakunchej Asa, Josafat, Ezequías, Josías ima Diosta tukuy sonqo sirvisqankumanta? Paykunaqa Jehovata kusichiyta munarqanku, tukuy kausayninkupitaj payta yupaychayta. Enemigosninku contrankupi oqharikojtinkutaj, Jehovamanta yanapata mañakorqanku. Arí, paykunaqa Jehovata munakusqankurayku sirverqanku.

21 Asa, Josafat, Ezequías, Josías ima pantaj runas kaspapis, Jehovata kusicherqanku. Jehovaqa sonqonkuta qhawarqa, rikorqataj tukuy sonqo payta munakusqankuta. Noqanchejpis juchasapa kasqanchejrayku pantachej. Jinapis Jehovaqa kusikonqa, tukuy sonqo payta sirvisqanchejta rikuspa. Qhepan yachaqanapi yachakusun, imatachus chay tawa reyespa pantasqankumanta yachakuyta atisqanchejta.