Go na content

San Bijbel e taki fu den siki di panya na ala sei?

San Bijbel e taki fu den siki di panya na ala sei?

A piki fu Bijbel

 Bijbel ben taki dati takru siki (soleki siki di panya na ala sei) ben o de na ini den lasti dei (Lukas 21:11). Den sortu siki disi a no wan fasi fa Gado e strafu wi. Te yu luku en bun, dan dyonsro Gado Kownukondre o tyari wan kaba kon na ala sani di e meki taki sma e siki, soleki siki di panya na ala sei.

 Bijbel ben taki na fesi dati siki ben o de di panya na ala sei?

 Bijbel no e taki sortu siki ben o panya na ala sei. Fu eksempre, a no e taki fu siki soleki COVID-19, AIDS, noso a Spaanse griep. Ma toku Bijbel e taki dati „takru siki” ben o de (Lukas 21:11; Openbaring 6:8). Den sani disi ben sori taki wi e libi na ini „den lasti dei”. Bijbel e kari a ten disi „a kaba fu a grontapu”.​—2 Timoteyus 3:1; Mateyus 24:3.

 A pasa wan leisi kaba taki Gado strafu sma nanga wan siki?

 Bijbel e taki fu wan tu leisi pe Gado strafu sma nanga wan siki. Fu eksempre, a meki taki wan tu sma kisi gwasisiki (Numeri 12:1-16; 2 Kownu 5:20-27; 2 Kroniki 26:16-21). Ma wi no e leisi taki a gebroiki takru siki di panya na ala sei fu strafu sma di no du noti. Nôno. A strafu den sma disi fu di den trangayesi Gado.

 Wi musu si den siki di panya na ala sei na ini a ten disi leki wan strafu fu Gado?

 Nôno. Son sma e taki dati siki di panya na ala sei noso tra sortu siki na wan fasi fa Gado e strafu sma na ini a ten disi. Ma Bijbel no e sori taki na disi Gado e du. Fa so?

 We, son futuboi fu Gado na ini a ten di pasa èn na ini a ten disi e kon siki tu. Fu eksempre, Timoteyus, wan man di ben e dini Gado, ben e „siki ala yuru” (1 Timoteyus 5:23). Ma Bijbel no e taki dati na a fasi disi Gado ben wani sori taki a no ben lobi Timoteyus. Na ini a ten disi son futuboi fu Gado e kon siki tu. Furu leisi a no densrefi e go suku a siki, ma disi e pasa fu di ogri ten nanga sani di wi no e fruwakti kan miti wi alamala.​—Preikiman 9:11.

 Bijbel e sori tu taki a ten te Gado o strafu den ogrisma no doro ete. Nownowde wi e libi na ini „wan dei fu frulusu”. Disi na a ten te Gado e gi ala libisma wan kari fu kon krosibei na en so taki den kan kisi frulusu (2 Korentesma 6:2). Wan fasi fa a e gi sma a kari na fu di sma e preiki wan moi boskopu na heri grontapu. Dati na a ’bun nyunsu fu a Kownukondre’.​—Mateyus 24:14.

 Wan ten o kon taki yu no o abi siki moro di panya na ala sei?

 Iya. Bijbel e taki dati dyonsro wan ten o kon te nowan sma o siki moro. Te Gado Kownukondre o tiri, dan ala sma o de gosontu (Yesaya 33:24; 35:5, 6). A o puru pina, pen nanga dede (Openbaring 21:4). A o meki den sma di dede kon na libi baka èn den o abi wan bun gosontu na wan grontapu pe ala sani o bun dorodoro.​—Psalm 37:29; Tori fu den apostel 24:15.

 Bijbeltekst di e taki fu siki

 Mateyus 4:23: „[Yesus] waka lontu na ini heri Galilea, aladi a ben e gi leri na ini den snoga fu den èn a ben e preiki a bun nyunsu fu a Kownukondre. A ben e dresi ibri sortu siki tu nanga ibri sortu mankeri di den sma ben abi.”

 San disi wani taki: Den wondru di Yesus du na eksempre di e sori san Gado Kownukondre o du dyonsro gi ala libisma.

 Lukas 21:11: „Takru siki o de di e kiri ipi-ipi sma”.

 San disi wani taki: Na ala sei sma abi problema nanga a gosontu fu den èn disi e sori krin taki wi e libi na ini den lasti dei.

 Openbaring 6:8: „Ne mi si wan asi di abi wan sikisma kloru. A sma di ben e sidon na en tapu, ben nen Dede. Grebi ben e kon leti na en baka. Den ben kisi makti fu . . . kiri sma nanga . . . takru siki.”

 San disi wani taki: A profeititori fu den fo asi fu Openbaring e sori taki na ini a ten disi takru siki ben o panya na ala sei.