Fakatatau kia Mātiu 15:1-39

  • Fakaeʻa ʻa e talatukufakaholo fakaetangatá (1-9)

  • Meʻa ʻoku ʻulí ʻoku haʻu mei he lotó (10-20)

  • Tui lahi ʻa e fefine Finisia (21-28)

  • Fakamoʻui ʻe Sīsū ʻa e ngaahi mahaki (29-31)

  • Fafanga ʻe Sīsū ʻa e toko 4,000 (32-39)

15  Pea naʻe haʻu kia Sīsū mei Selusalema ha kau Fālesi mo e kau sikalaipe,+ ʻo nau pehē:  “Ko e hā ʻoku laka kehe ai ʻa hoʻo kau ākongá mei he talatukufakaholo ʻa e kau tangata ʻo e kuonga muʻá? Ko e fakatātaá, ʻoku ʻikai te nau fanofano* honau nimá ʻi he teu ke nau kaí.”+  ʻI he tali ki aí naʻá ne pehē kiate kinautolu: “Ko e hā ʻoku mou laka kehe ai mei he fekau ʻa e ʻOtuá koeʻuhi ko hoʻomou talatukufakaholó?+  Ko e fakatātaá, naʻe folofola ʻa e ʻOtuá, ‘Fakaʻapaʻapa ki hoʻo tamaí mo hoʻo faʻeé,’+ pea, ‘Ke tāmateʻi ʻa e tokotaha ʻoku laukovi ki heʻene tamaí pe ko ʻene faʻeé.’+  Ka ʻoku mou pehē, ‘ʻIlonga ha taha ʻokú ne pehē ki heʻene tamaí pe ko ʻene faʻeé: “ʻIlonga ha meʻa ʻoku ou maʻu ʻa ia ʻe lava ke ʻaonga kiate koe, ko ha meʻaʻofa ia kuo fakatapui ki he ʻOtuá,”+  heʻikai ʻaupito fiemaʻu ai ia ke ne toe fakaʻapaʻapa ki heʻene tamaí.’ Ko ia kuo mou fakataʻeʻaongaʻi ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá koeʻuhi ko hoʻomou talatukufakaholó.+  ʻA e kau mālualoi, he tonu ē ko e kikite ʻa ʻAisea ʻo fekauʻaki mo kimoutolu ʻi heʻene pehē:+  ‘Ko e kakaí ni ʻoku nau fakaʻapaʻapa kiate au ʻaki honau loungutú, ka kuo hiki mamaʻo honau lotó meiate au.  Ko e koto kulanoa ʻenau hanganaki lotu mai kiate aú, he ʻoku nau akoʻi ko e ngaahi tokāteline ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni ʻa e tangatá.’”+ 10  ʻI he meʻa ko iá naʻá ne ui leva ʻa e fuʻu kakaí ke nau fakaofi mai peá ne pehē kiate kinautolu: “Fanongo pea maʻu hono ʻuhingá:+ 11  ʻOku ʻikai ko e meʻa ʻoku hū ki he ngutu ʻo e tangatá ʻokú ne ʻuli aí, ka ko e meʻa ʻoku haʻu ki tuʻa mei hono ngutú ʻokú ne ʻuli aí.”+ 12  Ko ia naʻe haʻu ʻa e kau ākongá ʻo nau pehē kiate ia: “ʻOkú ke ʻilo naʻe tūkia ʻa e kau Fālesí ʻi he fanongo ki he meʻa naʻá ke leaʻakí?”+ 13  ʻI he tali ki aí naʻá ne pehē: “Ko e ʻakau kotoa pē naʻe ʻikai ke tō ʻe heʻeku Tamai fakahēvaní ʻe taʻakifuʻu ia. 14  Tuku ai pē ʻa kinautolu ia. Ko e kau takimuʻa kui kinautolu. Kapau leva ʻoku taki ʻe ha tangata kui ha tangata kui, te na fakatou tō ʻi ha luo.”+ 15  Naʻe tali ange ʻe Pita: “Fakamahino mai muʻa kiate kimautolu ʻa e talanoa fakatātaá.” 16  ʻI he meʻá ni naʻá ne pehē: “ʻOku mou kau koā mo kimoutolu ʻi he ʻikai maʻu ʻa e mahinó?+ 17  ʻOku ʻikai koā ke mou ʻiloʻi ko ha meʻa pē ʻoku hū ki he ngutú ʻoku fou atu ia ki he keté pea ʻoku tuku ange atu ia ki tuʻa mei he sinó? 18  Kae kehe, ʻilonga ha meʻa ʻoku ʻalu atu mei he ngutú ko e haʻu ia mei he lotó, pea ko e ngaahi meʻa ia ʻokú ne ʻuliʻi ha tangatá.+ 19  Ko e fakatātaá, ʻoku ʻalu hake mei he lotó ʻa e ngaahi fakaʻuhinga fulikivanu+ ʻa ia ko e fakapō, tono, fehokotaki fakasino taʻetaau,* kaihaʻa, fakamoʻoni loi, mo e ngaahi laukovi. 20  Ko e ngaahi meʻa eni ʻokú ne ʻuliʻi ha tangatá; ka ko e kai taʻefanofano* ʻo e nimá ʻoku ʻikai ʻuli ai ha tangata.” 21  ʻI heʻene mavahe mei aí, naʻe ʻalu leva ʻa Sīsū ki he vahefonua ʻo Tāia mo Saitoní.+ 22  Pea vakai, ko ha fefine Finisia mei he vahefonua ko iá naʻe haʻu ʻo ne kalanga ʻo pehē: “ʻAloʻofa* mai kiate au, ʻEiki, Foha ʻo Tēvita. Ko ʻeku taʻahiné ʻoku mātuʻaki maʻukovia ʻe ha tēmeniō.”+ 23  Ka naʻe ʻikai te ne fai ha lea ʻo tali kiate ia. Ko ia naʻe haʻu ʻene kau ākongá ʻo nau kamata tapou kiate ia: “Fekau ke ne ʻalu, koeʻuhi ʻokú ne hanganaki kaikaila mo muimui holo ʻiate kitautolu.” 24  Naʻá ne tali ange: “Naʻe ʻikai fekauʻi mai au ki ha toe taha ka ki he fanga sipi mole ʻo e fale ʻo ʻIsilelí.”+ 25  Ka naʻe haʻu ʻa e fefiné ʻo ne punou kiate ia, peá ne pehē: “ʻEiki, tokoni mai kiate au!” 26  ʻI he tali ki aí naʻá ne pehē: “ʻOku ʻikai totonu ke toʻo ʻa e mā ʻa e fānaú ʻo lī ki he fanga kiʻi kulií.” 27  Naʻá ne pehē ange: “ʻIo, ʻEiki, ka ko hono moʻoní ʻoku kai ʻa e fanga kiʻi kulií mei he momo ʻoku ngangana mei he tēpile ʻa honau ʻeikí.”+ 28  Naʻe tali ange leva ʻe Sīsū kiate ia: “ʻE fefine, he lahi ē ko hoʻo tuí; ke hoko kiate koe ʻo hangē ko hoʻo fakaʻamú.” Pea naʻe moʻui ʻene taʻahiné mei he houa ko iá. 29  ʻI he mavahe ʻa Sīsū mei aí, naʻá ne haʻu leva ki he veʻe Tahi Kālelí,+ pea ʻi he hili ʻene ʻalu hake ki he moʻungá, naʻá ne nofo hifo ai. 30  Pea naʻe ʻalu atu kiate ia ha fuʻu kakai tokolahi ʻo nau ʻoatu ha kakai naʻe heke, kafo, kui, noa, mo e tokolahi kehe, pea naʻa nau fakatākoto atu kinautolu ki hono vaʻé, peá ne fakamoʻui kinautolu.+ 31  Ko ia naʻe ofoofo ʻa e fuʻu kakaí ʻi heʻenau sio kuo lea ʻa e noá pea moʻui ʻa e kafó pea luelue ʻa e heké pea sio ʻa e kuí, pea nau fakalāngilangiʻi ai ʻa e ʻOtua ʻo ʻIsilelí.+ 32  Ka naʻe ui ʻe Sīsū ʻene kau ākongá kiate ia ʻo ne pehē: “ʻOku ou ongoʻi fakaʻofaʻia ʻi he fuʻu kakaí,+ koeʻuhí kuo ʻosi atu ʻeni ʻa e ʻaho ʻe tolu ʻenau nofo mo au pea kuo ʻikai ha meʻa ke nau kai. ʻOku ʻikai te u loto ke tuku ange atu ke nau ʻalu fiekaia,* naʻa faifai pea nau pongia ʻi he halá.”+ 33  Ka naʻe pehē ange ʻe he kau ākongá kiate ia: “Ko fē ʻi he potu lalá ni te mau maʻu mei ai ha mā feʻunga ke fafangaʻaki ha fuʻu kakai tokolahi peheni?”+ 34  ʻI he meʻá ni naʻe pehē ʻe Sīsū kiate kinautolu: “Ko e foʻi mā ʻe fiha ʻoku mou maʻú?” Naʻa nau pehē ange: “ʻE fitu, mo ha fanga kiʻi mataʻiika siʻisiʻi pē.” 35  Ko ia ʻi he hili ʻene fakahinohino ki he fuʻu kakaí ke nau nofo hifo ʻi he kelekelé, 36  naʻá ne toʻo ʻa e foʻi mā ʻe fitú mo e ngaahi mataʻiiká, pea ʻi he hili ʻene fai ha fakafetaʻi, naʻá ne pakipaki ia ʻo ne kamata ʻoatu ia ki he kau ākongá, pea naʻe ʻoatu ia ʻe he kau ākongá ki he fuʻu kakaí.+ 37  Pea naʻa nau kai kotoa pē ʻo nau mākona, pea naʻa nau tānaki ʻo fonu ha ngaahi fuʻu kato ʻe fitu ʻi he ngaahi toenga mapakipakiʻi maá.+ 38  Pea ko e faʻahinga naʻe kaí ko e kakai tangata ʻe toko 4,000, pea pehē ki he kakai fefine mo e fānau iiki. 39  ʻI he hili leva ʻene tuku ange atu ʻa e fuʻu kakaí, naʻá ne heka ki he vaká peá ne ʻalu atu ki he vahefonua ʻo Makataní.+

Fakamatala ‘i Lalo

ʻA ia, ko e fakamaʻa fakaeouau.
Ko e pulula ia ʻo e foʻi lea faka-Kalisi ko e por·neiʹa. Sio ki he Lea mo Hono ʻUhinga.
ʻA ia, ko e ʻikai fakamaʻa fakaeouau.
Pe “Meesi.”
Pe “taʻekai.”