Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Bonchana Bessiyoogaa Boncha

Bonchana Bessiyoogaa Boncha

“Kawotaa araataa bolli uttidaagaayyoonne Dorssaayyo galatai, bonchchoi, sabainne wolqqai meri merinau gido!”—AJJ. 5:13.

MAZAMURE: 10, 16

1. Issi issi asay bonchettana bessiyoy aybissee, qassi nuuni tobbanabay aybee?

ISSI ura bonchiyoogee he uraa xoqqu ootti xeelliyoogaanne nashshiyoogaa giyoogaa. Hegaadan xoqqu oottidi xeellana bessiyo uri a bonchanaadan oottiya issibaa oottida ura woy dumma aawatettaa ekkida ura gidana bessiyoogee tuma. Hegaa gishshawu, ‘Nuuni oona bonchana koshshii, qassi hegaadan bonchiyoogee bessiyaaba gididoy aybissee?’ giidi nuna oychana danddayoos.

2, 3. (a) Ooppenne aaruwan bonchoy bessiyoy Yihoowassa gididoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Ajjuutaa 5:13n Dorssaa geetettiday oonee, qassi ayyo bonchoy bessiyoy aybissee?

2 Ajjuutaa 5:13y yootiyoogaadan, “Kawotaa araataa bolli uttidaagaayyoonne Dorssaayyo” bonchoy bessees. Ajjuutaa shemppo 4y Yihoowayyo bonchoy bessiyo issi gaasuwaa qonccissees. Saluwan deˈiya ayyaana meretati bantta cenggurssaa xoqqissidi ‘meri merinawu paxa deˈiya’ Yihoowa sabboosona. Eti, “Nu Godau Xoossau, neeni bonchchuwaa, sabaanne wolqqaa ekkanau bessaasa. Aissi giikko, ubbabaa neeni medhdhadasa; qassi ubbabaikka neeni koyidoogaadan haniisinne de7iis” yaagoosona.—Ajj. 4:9-11.

3 He Dorssay ‘saˈaa nagaraa xayssiya Xoossaa dorssaa’ geetettida Yesuus Kiristtoosa. (Yoh. 1:29) Geeshsha Maxaafay i hanno gakkanawu kawo gidida asa ubbaappe keehi aadhiyoogaa yootees. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Kawotu Kawoi, godatu Godai, . . . Haiqqennaagee issi a xalaala. Ooninne akko shiiqanau danddayenna poo7uwan de7ees. Ooninne a be7ibeenna; qassi be7anaukka danddayenna.” (1 Xim. 6:14-16) Nu nagaraa gishshawu wozo gididi ba dosan hayqqida hara kawoy mule baawa. Hegee neeni, “SHuhettida Dorssai wolqqaa, duretettaa, aadhdhida eratettaa, minotettaa, bonchchuwaa, sabaa, galataa ekkanau bessees!” gaada, saluwan deˈiya keehi daro ayyaana meretatuura sabbanaadan denttettennee?—Ajj. 5:12.

4. Yihoowanne Kiristtoosa bonchiyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

4 Yihoowanne Kiristtoosa bonchiyoogee merinaa deˈuwaa demmanawu keehi koshshiyaaba. Yaatana xayikko deˈuwaa mule demmokko. Yohaannisa 5:22, 23n deˈiya, Yesuusi yootidobay nuuni hegaa loytti akeekanaadan maaddees. Xiqisee hagaadan gees: “Asai ubbai Aawaa bonchchiyoogaadan, Na7aakka bonchchana mala, Aawai pirdda ubbaa Na7au immidoogaappe attin, i oonanne pirddenna; Na7aa bonchchenna uri, Na7aa kiittida Aawaakka bonchchenna.”—Mazamure 2:11, 12 nabbaba.

5. Nuuni asa ubbaa bonchana koshshiyoy aybissee?

5 Asay “Xoossaa leemisuwan” merettiis. (Doo. 1:27) Hegaa gishshawu daro asay Xoossaagaa mala eeshshaa bessana danddayees. Asay issoy issuwaara siiqettana, issoy issuwawu kehananne qarettana danddayees. Qassi asay iitaa kehaa, tuma gididabaanne worddo gididabaa woy qassi suure gididabaanne suure gidennabaa shaakki eranaadan maaddiya kahay deˈees. (Roo. 2:14, 15) Daro asay geeshsha gididabaanne loˈˈiyaabaa dosees. Darotoo, eti haratuura saruwan deˈanawu koyoosona. Yihooway asay a milatanaadan oottidi medhiis; nuuni asa ubbaa bonchana bessiyoy hegaassa.—Maz. 8:5.

BESSIYAAGAADAN BONCHIYOOGAA

6, 7. Asaa bonchiyoogaara gayttidaagan Yihoowa Markkati hara daro asaappe aybin dummatiyoonaa?

6 Hara asaa ay keenaa bonchanaakko akeekan qoppana bessees. Seexaanay haariyo ha alamiyaa ayyaanay nagarancha gidida daro asaa qofaa mooriiddi deˈees. Asay issi issi asaa bessiyaagaadan bonchiyoogaappe aattidi etawu goynniyoogaa keenaa eta xoqqu oottidi xeelliyoy hegaassa. Eti haymaanootiyaa kaalettiya, deriyaa haariya, ispporttiyan, pilmiyaaninne haraban erettida asaa likkiyaappe aattidi sabboosona. Hegaa gishshawu, yelagatikka gasttatikka etaagaadan maayanawu, etaagaa mala eeshshaa bessanawunne harabankka he asata milatanawu koyoosona.

7 Tumu Kiristtaaneti asaa hegaadan bessenna ogiyan bonchokkona. Saˈan deˈida ay asaappekka nuuyyo kumetta hanotan leemiso gidana danddayiyay Kiristtoosa xalla. (1 PHe. 2:21) Nuuni bessiyaagaappe aattidi asaa bonchikko, Xoossay hegan ufayttenna. Nuuni, “Asai ubbai nagaraa oottiis; ashshiya Xoossaappe haakkidosona” giidi Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa ubbatoo hassayana koshshees. (Roo. 3:23) Ay asanne goynnana bessennaagee qoncce.

8, 9. (a) Yihoowa Markkati kawotettaa sunttata waati xeelliyoonaa? (b) Kawotettaa sunttata ay keena bonchana bessii?

8 Ha alamiyan issi issi asay kawotettan suntta gididi oottees. Asay higgiyaanne maaraa kaallanaadan oottiyoogee, qassi eti ayssiyo asawu koshshiyaabaa kunttiyoogee he sunttatuppe koyettiyaaba. Hegee ubba asaa maaddiyaaba. Kiitettida PHawuloosi he asati Kiristtaaneti etawu haarettana bessiyo, ‘deriyaa heemmiyaageeta’ yaagidoy hegaassa. I Kiristtaaneta, “Ubbau bessiyaagaa immite; giiraa giiranau bessiyoogau giirite; . . . bonchchoi bessiyoogaa bonchchite” yaagidi zoriis.—Roo. 13:1, 7.

9 He zoriyaara maayiya ogiyan Yihoowa Markkati bantta biittaa meeziyaa kaallidi banttappe koyettiyaabaa oottiyoogan deriyaa ayssiya asata bonchoosona. Nuuni eti bantta oosuwaa polanaadan maaddiyaabaa oottoos. SHin Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan, nuuni eta bonchiyo bonchuwawu zaway deˈees. Nuuni etayyo azazettanawu giidi Xoossaayyo azazettiyoogaa aggokko woy polotikan issi baggawu exatokko.—1 PHeexiroosa 2:13-17 nabbaba.

10. Beni deˈida Yihoowa ashkkarati kawotettatanne sunttata bonchiyoogan leemiso gidiyaabaa ay oottidonaa?

10 Beni deˈida Yihoowa ashkkarati kawotettatanne sunttata bonchiyoogan leemiso gidiyaabaa oottidosona. Rooma Kawoy ba biittaa asati bantta yelettido biitti biidi xaafettanaadan azazido wode, Yooseefinne Mayraama hegaa azazettidosona. He wode Mayraama ba bayra naˈaa yelanawu gakkidaba gidikkokka eti Beetaliheeme biidosona. (Luq. 2:1-5) Amarida wodiyaappe guyyiyan, asay PHawuloosi iitabaa oottiis giidi mootin i Kawuwaa Heeroodisa Agriiphphanne Rooma kawotettan Yihuuda biittaa haariya Pisxxoosa sinttan babaa mootettiyo wode eta bonchiyoogaa bessiis.—Oos. 25:1-12; 26:1-3.

11, 12. (a) Nuuni haymaanootiyaa kaalettiyaageeta dummayidi bonchennay aybissee? (b) Osttiriyan deˈiya issi Yihoowa Markkay polotikan suntta gidida bitaniyaa bonchidoogee ay demissidee?

11 Gidoppe attin, haymaanootiyaa kaalettiyaageeti eti hara asaagaappe aaruwan bonchettana bessiyaabadan qoppiyaaba gidikkokka, Yihoowa Markkati eta hegaadan bonchokkona. Worddo haymaanootee Xoossaabaa balabaa yooteesinne a Qaalan deˈiyaabaa geellayidi tamaarissees. Hegaappe denddidaagan, haymaanootiyaa kaalettiyaageeti nu mala asa gidiyo gishshawu bonchoosippe attin eta dummayidi xeellokko. Yesuusi ba wodiyan deˈiya hegaa mala asata loˈˈo milatiya iita asatanne qooqi uttidi harata kaalettiyaageeta yaagidoogaa hassayoos. (Maa. 23:23, 24) Hara baggaara, kawotettaa sunttata bessiyaagaadan bonchiyoogee bala gidenna. Nuuni hegaadan oottiyo gishshawu, eti nuna issi issitoo maaddoosona.

12 Laˈopolt Englitani mishettidi Yihoowawu haggaaziya Osttiriyaa biittaa asa; issi wode, Jarmane wotaaddarati a oyqqidi Bukenvald geetettiya kambbiyaa baaburiyan efiidosona. Qashettanawu he baaburiyan aara biidaageetuppe issoy Dottoriyaa Hinrik Glisana. I Osttiriyaa biittan polotikan suntta gidida asa. SHin i Jarmane wotaaddarata ixxees. Eti kambbiyaakko biishin Englitani ba ammanuwaabaa bonchuwan Glisanassi yootin i loytti siyiis. Naaˈˈantto alamiyaa olaappe simmin, Glisani bawu deˈiya maatan Osttiriyan deˈiya Yihoowa Markkata darotoo maaddiis. Yihoowa Markkati Kiristtaanetuppe koyettiyaagaadan kawotettaa sunttata bessiyaagaadan bonchido gishshawu demmido hara loˈˈo ayfiyaa hassayana danddayaasa.

BONCHANA BESSIYO HARATA

13. Keehi bonchettana bessiya asati oonee, qassi aybissi?

13 Nuugaa mala ammanoy deˈiyoogeeta bonchana bessiyoogee tuma. Ubba qassi Xoossaa asaa kaalettiya cimata keehi bonchana bessees. (1 Ximootiyoosa 5:17 nabbaba.) Nuuni eta zaree woy eta timirttiyaa hanotay aybanne gidin, woy eti dure gidin hiyyeesa gidin he ishata bonchoos. Geeshsha Maxaafay he asata “imota” yaagees; qassi Xoossay eta sunttidoy ba asawu koshshiyaabaa kunttanaassa. (Efi. 4:8) Gubaaˈe cimatubaa, woradaa xomoosiyaageetubaa, Macara Biiruwaa konttetubaanne Bolla Gididi Heemmiyaagaa yaratubaa qoppa. Koyro xeetu layttan deˈida nu ishanttinne michontti gubaaˈiyaa kaalettanaadan sunttettidaageeta keehi bonchoosona; ha wodiyan nuunikka hegaadan oottoos. Yihoowa dirijjitiyan gita aawatettay deˈiyo asatuyyo goynnokko woy eta kiitanchadan xeellokko. SHin, he ishantti minnidi oottiyo gishshawunne ashkke gidiyo gishshawu nuuni eta bonchoos.—2 Qoronttoosa 1:24; Ajjuutaa 19:10 nabbaba.

14, 15. Tumu Kiristtaane cimata banttana kiristtaane giya haymaanootiyaa kaalettiyaageetuura geeddarssa.

14 He cimati bantta huuphiyaa kawushshiyaanne henttanchadan ayyaanaaban kaalettiyaageeta. Eti harati banttana keehi erettida asadan xoqqu oottidi xeellanaadan koyennaagee bantta huuphiyaa kawushshiyoogaa bessees. Eti ha wodiyan deˈiya haymaanootiyaa kaalettiya darotugaappenne Yesuusi, ‘Asi banttana imattiyoosan boncho sohuwaa dosoosona; qassi Ayhuda woosa keettatunkka daro loˈˈiya oydiyaa dosoosona. Asi giyan banttana bonchidi sarotanaadan koyoosona’ giido, haymaanootiyaa kaalettiya koyro xeetu laytta asatuugaappe dummatoosona.—Maa. 23:6, 7.

15 Tumu Kiristtaaneti Yesuusi yootido kaallidi deˈiyaabaa azazettoosona. I hagaadan giis: “Intte ubbai ishantta gidido gishshau, issoi issuwaa, ‘Tamaarissiyaagoo’ giidi xeesoppite. Ha sa7an oonanne ‘Aawa’ giidi xeesoppite; aissi giikko, intteyyo saluwan de7iya issi Aawai de7ees. Issoi issuwaa, ‘Godau’ giidikka xeesoppite; aissi giikko, intteyyo issi Godai, Kiristtoosa xalaalai de7ees. Intte giddon ubbaappe gitatiyaagee intteyyo ashkkara gidanau bessees. Bana gitayiya oonikka kauyyana; qassi bana kaushshiya oonikka gitatana.” (Maa. 23:8-12) Kumetta saˈan deˈiya gubaaˈetun haggaaziya cimata bantta mala Kiristtaaneti siiqiyoynne bonchiyoy aybissakko akeekana danddayaasa.

Cimati bantta huuphiyaa kawushshidi haggaaziyo wode, harati eta siiqoosonanne bonchoosona (Mentto 13-15 xeella)

16. Bonchiyoogaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa neeni akeekada oosuwan peeshshanawu ubbatoo baaxetana koshshiyoy aybissee?

16 Harata bessiyaagaadan waati bonchanaakko tamaaranawu wodee koshshana danddayees. Beni Kiristtaanetikka harata hegaadan bonchidoy wodeppe simmiina. (Oos. 10:22-26; 3 Yoh. 9, 10) SHin Geeshsha Maxaafay bonchiyoogaa xeelliyaagan yootiyoobaa oosuwan peeshshanawu baaxetiyoogee bessiyaaba. Bessiyaagaadan bonchiyoogee daro anjjuwaa demissees.

BESSIYAAGAADAN BONCHIYOOGEE DEMISSIYOOBAA

17. Aawatettay deˈiyoogeeta bonchiyoogee demissiyo issi issi goˈˈay aybee?

17 Nuuni aawatettay deˈiyoogeeta bonchiyo wode, sabbakiyo wode harati nuna teqqennaadan eti nuna maaddana danddayoosona. Eti nuuni sabbakiyo oosuwaa loˈˈo ayfiyan xeellana danddayoosona. Amarida layttappe kase, Jarmanen deˈiya Bergito giyo aqinyiyaa, ba naˈiyaa timirtte keettaa karddiyaa ekkiyo wode iira baasu. Asttamaareti Yihoowa Markka naata daro layttawu tamaarissidoogan keehi ufayttidoogaa Bergitiyyo yootidosona. Yihoowa Markka naati ubbatoo he timirtte keettan deˈiyoogee loˈˈo gidiyoogaa yootidosona. Bergita, “Nu naata Xoossay kessido kandduwaa maaraa tamaarissoos; hegaappe issoy asttamaareta bonchiyoogaa” yaagaasu. Issi asttamaariyaa, “Naati ubbay intte naatu mala gidiyaakko, timirtte keettay gannate mala gidana” yaagaasu. Amarida saaminttappe guyyiyan, asttamaaretuppe issinniyaa Lipzige giyoosan killiliyaa shiiquwaa baasu.

18, 19. Cimata bonchiyoogaara gayttidaagan nuuni qoppana koshshiyoobay aybee?

18 Gubaaˈe cimata bessiyaagaadan bonchanawu Xoossaa Qaalan deˈiya eratetta zoriyaa kaallana bessiyoogee qoncce. (Ibraawe 13:7, 17 nabbaba.) Eti minnidi oottiyo gishshawu nuuni eta nashshananne eti immiyo kaaletuwaa kaallanawu baaxetana koshshees. Nuuni hegaadan oottiyoogee eti bantta oosuwaa ufayttidi polanaadan maaddana danddayees. SHin hegee gita aawatettay deˈiyo cimay maayiyoonne alleeqettiyo hanotaa, i kifiliyaa shiishshiyo wodenne haratuura kaaˈiyo wode haasayiyo hanotaa qulloos giyoogaa gidenna. Nuuni hegaadan oottikko, hara asay nubaa balabaa qoppana danddayees. Ikka nagarancha gidiyoogaa dogana bessenna. Nuuni kaallana bessiya leemisoy Kiristtoosa.

19 Cimata keehi erettida asadan likkiyaappe aattidi sabbiyoogan gidennan, bessiyaagaadan bonchiyoogan eta maaddoos. Waatidi? Eti ubbatoo bantta huuphiyaa kawushshanaadan, qassi banttana haratuppe aadhiyaabadan woy eti oottiyo ubbabay likke gididabadan qoppennaadan maaddiyooogaana.

20. Harata bonchiyoogee nuna waati maaddii?

20 Bonchana bessiyoogeeta bonchiyoogee nuuni nubaa xallaa qoppennaadan oottees. Hegee harati nuna bonchiyo wode, nuuni nubaa bessiyaabaa qoppanaadankka maaddees. Hegaadan oottiyoogee ammaniyaageeta gidin ammanennaageeta gidin bessiyaagaappe aattidi bonchenna Yihoowa dirijjitiyaara nuuni maayettidi deˈanaadan maaddees. Hegaa bollikka nuuni bonchiyo uri nuna azzanttiyo wodekka nuuni xubettennaadan maaddees.

21. Bonchana bessiyoogeeta bessiyaagaadan bonchiyoogee demissiyo gita anjjoy aybee?

21 Nuuni bonchana bessiyoogeeta bonchiyoogee Xoossaa ufayssees; hegee ubbaappe aadhiya gita anjjo. Nuuni oottanaadan i koyiyoobaa oottoos; qassi hegee awu ammanettidi deˈanaadan oottees. Hegee Xoossay bana boriyaageetuyyo zaaruwaa immanaadan maaddees. (Lee. 27:11) Ha alamiyan harata bessiyaagaadan bonchenna asay kumiis. Yihooway nuuni harata i koyiyo ogiyan bonchanaadan tamaarissido gishshawu keehi ufayttoos.