Xeen tiʼ baʼax ku taasik

Xeen tu cuadroil baʼax ku taasik

In natsʼkinba tiʼ Dioseʼ letiʼe baʼax maas maʼaloboʼ

In natsʼkinba tiʼ Dioseʼ letiʼe baʼax maas maʼaloboʼ

LÍIKʼEN tu luʼumil Costa de Marfil. Yaanten 43 años yéetel junpʼéel metro kaʼanlil in baakel. Nueve años ten ka xuʼul in nojochtal. Le ka tu yojéeltaj in taataʼob bey kin pʼáatloʼ, tu yaʼaloʼobten ka in kaxt baʼax meyajil ken in beete, beyoʼ maʼ kun antalten tiempo utiaʼal in sen tuukul tiʼ bix in wilaʼal. Tin tsʼáaj junpʼéel puesto utiaʼal in konik frutaʼob aktáan tiʼ in wotoch, como jach limpio yéetel jach maʼalob in tsʼaamil tuláakaleʼ yaʼabchaj in clienteʼob.

Kex yaʼab in meyaj kaʼacheʼ láayliʼ maʼ maʼalob in wuʼuyikinbaeʼ. Kex maʼ talam utiaʼal u maasileʼ, teneʼ talam kaʼach in wilik in kʼuchul tu kaʼanlil junpʼéel mostrador. Kin wuʼuyik bey tiaʼanen ichil giganteʼobeʼ. Jach maʼ kiʼimak in wóol yoʼolal bix in wilaʼaliʼ. Chéen baʼaleʼ kʼexpaj in kuxtal ka tin cumplirtaj 14 años.

Juntéenjeakileʼ taal kaʼatúul koʼoleloʼob u manoʼob fruta. Letiʼobeʼ ku adorartikoʼob Jéeoba. Tu tsikbaltoʼobten baʼax ku yaʼalik le Bibliaoʼ ka joʼopʼ in xook tu yéeteloʼob. Tin kanaj yaan baʼaxoʼob maas kʼaʼanaʼantak unaj in beetik utiaʼal maʼ in chʼíikil tuukul tiʼ bix in wilaʼal, ichileʼ tiaʼan le in kʼaj óoltik Jéeoba bey xan le baʼaxoʼob u tukultmaj u beetkoʼ. Lelaʼ jach tu beetaj u líikʼil in wóol. Le baʼax ku yaʼalik u káajbal le Salmo 73:28, jach jatsʼuts in wuʼuyik: «Teneʼ yaan in natsʼikinba tiʼ Yuum [Dios]».

In kuxtaleʼ jach kʼexpaj ka binoʼon kajtal yéetel in familia tu luʼumil Burkina Faso. Le kajaʼanen Costa de Marfiloʼ le máakoʼoboʼ suukchaj u yilkenoʼob. Chéen baʼaleʼ jelaʼan ilaʼabiken teʼ tuʼux binoʼon kajtaloʼ, le máakoʼoboʼ maʼ tu xuʼulul u chaʼantkenoʼob. Teneʼ máan yaʼab semanaʼob jach maʼ in kʼáat jóokʼoliʼ. Pero junpʼéel kʼiineʼ kʼaʼajten le bix tu yáantilen le in kʼaj óoltik Diosoʼ, le oʼolal tin túuxtaj junpʼéel carta tiʼ u najil Betel yaan teʼ luʼumiloʼ, ka túun tu túuxtoʼobten juntúul kiik ku kʼaabaʼtik Nani, letiʼeʼ juntúul misionera yéetel kʼuch tiʼ moto tin wotoch.

Teʼ tuʼux kajaʼanenoʼ jach séeb u jakchajal máak ich luukʼ, maases ken kʼáaxak jaʼ. Nanieʼ kex yaʼab u téenel lúubeʼ, maʼ xuʼul u taal u yileniʼ. Juntéenjeakileʼ tu yaʼalaj jeʼel u máan u chʼaʼen utiaʼal u bisken tu Najil Reinoeʼ. Teneʼ in wojel wa kin bineʼ yaan in sen chaʼantaʼal tumen le máakoʼoboʼ. Tsʼoʼoleʼ como yaan in naʼakal tu paach le motooʼ yaan u talamtal u manejar Nani. Kex beyoʼ tin waʼalaj jeʼel in bineʼ, kʼaʼajten le uláakʼ jaats tiʼ le versículo jatsʼuts in wuʼuyikoʼ: «Tiʼ teech kin taʼakbeskinba».

Kex yaʼab u téenel lúuboʼon ich luukʼeʼ, yaʼab utsiloʼob t-kʼamaj le úuchik k-bin tu Najil Reinooʼ. Kex le máakoʼob yaʼab u chaʼantikenoʼoboʼ, le ken kʼuchken tu Najil Reinoeʼ le sukuʼunoʼoboʼ maʼ jelaʼan u yilkenoʼobiʼ. ¡Yéetel kiʼimak óolal ku kʼamkenoʼob! Nueve meses káajak u tsʼaʼabalten xook tumen Nani ka okjaʼanajen.

Le u tsʼook jaats tiʼ le versículo jatsʼuts in wuʼuyikoʼ, ku yaʼalik: «Yaan in kʼaʼaytik tuláakal le baʼax a beetmajoʼ». Teneʼ in wojel maʼ chéen chʼaʼabil ken in wilil in jóokʼol in tsikbalt u Tʼaan Diosiʼ. Kʼajaʼanteneʼ le yáax ka jóokʼenoʼ le paalaloʼob yéetel le nukuch máakoʼoboʼ táan kaʼach u chaʼantikenoʼob yéetel káaj u xíimbaloʼob jeʼex in beetkoʼ. Jach tu beetoʼob u yaatal in wóol, chéen baʼaleʼ jach tu yáanten in kʼaʼajsik kʼaʼabéet le Paraíso tiʼob jeʼel bix kʼaʼabéetil tiʼ tenoʼ.

Tin manaj junpʼéel triciclo ku pedaleartaʼal yéetel u kʼab máak, lelaʼ jach tu yáanten. Le ken jóokʼken in tsikbalt u Tʼaan Dios yéetel le ken kʼuchkoʼon tuʼux kaʼanal le bejoʼ kin léenchʼintaʼal tumen le máax yéetel kin jóokʼoloʼ, tsʼoʼoleʼ utiaʼal k-múul éemleʼ ku naʼakal tin wéetel teʼ triciclooʼ. Le baʼax talam in wilik kaʼachoʼ joʼopʼ u taasikten kiʼimak óolal. Tu añoil 1998, káaj in beetik in precursora regularil.

Yaʼab máaxoʼob tsʼoʼok u xokikoʼob le Biblia tin wéeteloʼ, cuatro tiʼ letiʼobeʼ tsʼoʼok u yokjaʼob. Tsʼoʼoleʼ jach kiʼimakchaj in wóol tumen okjaʼanaj juntúul tiʼ in wíitsʼinoʼob. In wojéeltik bix u maas meyajtik Jéeoba le máaxoʼob kin tsʼáaik xook tiʼob kaʼachoʼ jach tu líiʼsaj in wóol teʼ súutuk maʼ jach maʼalob in wuʼuyikinbaoʼ. Juntúul xiʼipaleʼ káaj u xook tin wéetel, chéen baʼaleʼ tin pʼataj tiʼ juntúul sukuʼun utiaʼal ka seguernak u yáantik. Maʼ sen úuch tiʼ leloʼ le xiʼipalaʼ bin kajtal tu luʼumil Costa de Marfil. Ka máan kʼiineʼ tu túuxtajten junpʼéel carta tuʼux ku yaʼalik tsʼoʼok u káajal u jóokʼol u tsikbalt u Tʼaan Dios, kex maʼ okjaʼanajaʼaniʼ. Le ka tin kʼamaj le cartaoʼ yaanten paludismo (malaria), chéen baʼaleʼ le baʼax tu tsʼíibtaj tenoʼ jach tu taasajten kiʼimak óolal.

Junpʼéel organización ku yáantik le máaxoʼob yaan baʼax uchaʼantiʼob yéetel maʼ tu béeytal u beetkoʼob jeʼel baʼaxak meyajiloʼ, tu kaʼansen chuuy. Juntúul tiʼ le máaxoʼob ku meyaj teʼeloʼ joʼopʼ u kaʼansikten in beet jabón tumen tu yilaj jach x-meeyjilen yéetel kin beetik le baʼaxoʼob ku yaʼalaʼaltenoʼ. Bejlaʼeʼ kin beetik jabón tin wotoch, ken tsʼoʼokkeʼ kin máan in kʼub yéetel in moto. Le máakoʼoboʼ ku yaʼalikoʼob tiʼ u maasil jach maʼalob le jabón kin beetkoʼ.

Tu añoil 2004, yoʼolal le kʼojaʼanil yaan tin columnaoʼ anchaj u xuʼulul in beetik in precursorail. Bejlaʼeʼ kex láayliʼ kʼojaʼaneneʼ kin tsʼáaik in wóol in tsikbalt u Tʼaan Dios.

Yaʼab máak aʼalik jach jatsʼuts u yilkoʼob bix in cheʼej. Teneʼ yaʼab baʼax beetik u kiʼimaktal in wóol. U jaajileʼ in natsʼkinba tiʼ Dioseʼ tsʼoʼok u yáantken in wuʼuyinba maʼalob. (Tsikbaltaʼab tumen Sarah Maiga.)