MONET uskovat, että Jumala rankaisee ihmisiä aiheuttamalla luonnonkatastrofeja. Toiset taas eivät ajattele näin. Jotkut puolestaan eivät oikein tiedä, mitä uskoa. Eräs uskontotieteen professori sanoo: ”Useimmat uskonnot tunnustavat, että kukaan ei voi sanoa varmasti, ovatko luonnononnettomuudet Jumalan tahto.”

Raamattu kuitenkin antaa selvän vastauksen siihen, ovatko nykyajan luonnononnettomuudet rangaistus Jumalalta. Se myös auttaa ymmärtämään, miksi nykyään on niin paljon kärsimystä.

Raamattu paljastaa kaksi perustotuutta Jumalasta, Jehovasta. Ensinnäkin hän on Luoja, ja hänellä on siksi voima ja valta hallita maapallon luonnonvoimia (Ilmestys 4:11). Toiseksi hänen toimintatapansa ovat aina sopusoinnussa hänen persoonallisuutensa, ominaisuuksiensa ja periaatteidensa kanssa. Hän sanoo: ”Minä olen Jehova; minä en ole muuttunut.” (Malakia 3:6.) Pidä nämä seikat mielessäsi, kun tarkastelemme kahta historian tapahtumaa: vedenpaisumusta ja Israelia koetellutta ankaraa kuivuutta. Tulemme näkemään Raamatun historiasta, että kun Jumala käytti luonnonvoimia tuomioidensa toteuttamiseen, hän aina 1) antoi varoituksen, 2) kertoi syyn ja 3) suojeli tottelevaisia palvelijoitaan.

Antoi varoituksen.

Jehova kertoi Nooalle jo kymmeniä vuosia etukäteen: ”Katso, minä puolestani tuotan vedenpaisumuksen maan päälle hävittääkseni taivaiden alta kaiken lihan.” (1. Mooseksen kirja 6:17.) Nooa, ”vanhurskauden saarnaaja”, varoitti muita, mutta he ”eivät panneet merkille” (2. Pietarin kirje 2:5; Matteus 24:39).

Kertoi syyn.

Jehova sanoi: ”Kaiken lihan loppu on nyt edessäni, koska maa on heidän takiaan täynnä väkivaltaa.” (1. Mooseksen kirja 6:13.)

Suojeli tottelevaisia palvelijoitaan.

Jehova antoi Nooalle yksityiskohtaiset ohjeet arkin rakentamista varten, jotta tämä voisi pelastua vedenpaisumuksesta. ”Nooa ja ne, jotka olivat hänen kanssaan arkissa, jäivät eloon.” (1. Mooseksen kirja 7:23.)

Antoi varoituksen.

Ennen kuin Jehova Jumala aiheutti ankaran kuivuuden Israelissa, hänen profeettansa Elia ilmoitti: ”Näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muuten kuin minun [Jumalan] sanani käskystä!” (1. Kuninkaiden kirja 17:1.)

Kertoi syyn.

Israelilaiset palvoivat väärää jumalaa Baalia, ja se sai Jehovan toimimaan. Elia julisti kuningas Ahabille: ”Te olette hylänneet Jehovan käskyt ja sinä olet lähtenyt seuraamaan Baaleja.” (1. Kuninkaiden kirja 18:18.)

Suojeli tottelevaisia palvelijoitaan.

Jehova huolehti siitä, että hänen tottelevaisilla palvelijoillaan oli ruokaa kuivuuden aikana (1. Kuninkaiden kirja 17:6, 14; 18:4; 19:18).

Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että Jumala rankaisisi ihmisiä aiheuttamalla luonnononnettomuuksia nykyaikana. Oikeuden Jumalana Jehova ei ole koskaan ”pyyhkäissyt vanhurskasta pois jumalattoman mukana”  (1. Mooseksen kirja 18:23, 25). Hän on pitänyt huolta niistä, jotka ovat olleet hänelle tottelevaisia. Nykyajan luonnononnettomuudet taas vaikuttavat erotuksetta kaikkiin miehiin, naisiin ja lapsiin.

Nykyiset luonnonkatastrofit eivät selvästikään sovi yhteen Raamatussa kuvaillun Jumalan toimintatavan kanssa. Lisäksi nämä sattumanvaraiset tapahtumat ovat ristiriidassa Jumalan persoonallisuuden kanssa. Jaakobin kirjeen 1:13:ssa sanotaan, että Jumala ei koettele ketään pahalla, ja 1. Johanneksen kirjeen 4:8:ssa tiivistetään hänen persoonallisuutensa sanoihin ”Jumala on rakkaus”. Hän ei voisi koskaan tuottaa viattomille ihmisille tuskaa aiheuttamalla myrskyjä, maanjäristyksiä ja muita vastaavia katastrofeja. Tulevatko luonnononnettomuudet sitten koskaan loppumaan?

Jehova Jumalan tarkoitus ei koskaan ollut, että ihmiset joutuisivat kärsimään luonnononnettomuuksista. Hän tahtoo ihmisten elävän ikuisesti maan päällä rauhallisissa olosuhteissa. Kuten Nooan päivinä, hän tulee jälleen puuttumaan siihen, mitä maan päällä tapahtuu, ja poistamaan pahuuden. Niin kuin aina ennenkin, Jehova Jumala antaa ennakkovaroituksen. Kautta maailman julistetaan varoitussanomaa, jotta kaikki saisivat mahdollisuuden pelastua. (Psalmit 37:9, 11, 29; Matteus 24:14.)