1, 2. a) Miten Saatana yrittää eksyttää ihmisiä? b) Mikä auttaa meitä lähestymään Jumalaa?

JEHOVA JUMALA on luonut ihmiset sellaisiksi, että heillä on tarve lähestyä häntä. Saatana kuitenkin haluaa meidän ajattelevan, ettemme tarvitse Jehovaa. Tätä valhetta hän on levittänyt siitä lähtien, kun hän Eedenin puutarhassa petti sillä Eevan. (1. Moos. 3:4–6.) Historian kuluessa suuri osa ihmiskunnasta on samalla tavoin eksytetty.

² Onneksi meidän ei kuitenkaan tarvitse langeta tähän Saatanan ansaan. ”Me emme ole tietämättömiä hänen suunnitelmistaan.” (2. Kor. 2:11.) Saatana yrittää etäännyttää meidät Jehovasta viekoittelemalla meidät tekemään vääriä valintoja. Mutta kuten edellisestä kirjoituksesta kävi ilmi, voimme tehdä hyviä ratkaisuja uran, viihteen ja perheasioiden suhteen. Tämä kirjoitus osoittaa, miten oikea suhtautuminen teknisiin laitteisiin, terveydenhoitoon, rahaan ja ylpeyteen auttaa ”lähestymään Jumalaa” (Jaak. 4:8).

3. Valaise teknisten laitteiden oikeaa ja väärää käyttöä.

³ Pitkälle kehitetyt tekniset laitteet ovat nykyään arkipäivää eri puolilla maailmaa. Oikein käytettyinä näistä keksinnöistä voi olla paljon hyötyä. Mutta jos niitä käytetään väärin, ne saattavat tulla meidän ja taivaallisen Isämme väliin. Ajatellaanpa vaikka tietokoneita. Niitä on hyödynnetty tämän lehden kirjoittamisessa ja julkaisemisessa. Tietokone on tehokas työkalu viestinnässä ja tietojen etsinnässä, ja se tarjoaa virkistävää ajanvietettä. Tietotekniikasta saattaisi kuitenkin myös tulla meille pakkomielle. Mainostajat antavat ovelasti ymmärtää, että ihmisten on pakko saada viimeisimmät tuotteet. Muuan nuori mies halusi erästä taulutietokonetta niin kiihkeästi, että hän myi salaa toisen munuaisensa pystyäkseen ostamaan sen. Miten lyhytnäköinen ratkaisu!

4. Miten eräs kristitty pääsi eroon liiallisesta tietokoneen käytöstä?

 ⁴ Olisi vieläkin surullisempaa, jos teknisten laitteiden väärä tai liiallinen käyttö riistäisi meiltä läheisen suhteen Jehovaan. Jon, * lähes 30-vuotias kristitty, sanoo: ”Tiedän, että Raamattu neuvoo ’ostamaan sopivan ajan’ hengellisiin asioihin, mutta tietokoneiden suhteen olen itse pahin viholliseni.” Jonilla oli tapana viipyä internetissä myöhään yöhön. ”Mitä väsyneempi olin, sitä vaikeampi minun oli lopettaa verkkokeskustelut ja lakata katselemasta videoleikkeitä – jotka eivät aina olleet tervehenkisiä”, hän sanoo. Koska Jon halusi päästä eroon tästä huonosta tavasta, hän sääti tietokoneensa sulkeutumaan automaattisesti, kun hänen oli aika mennä nukkumaan. (Lue Efesolaiskirjeen 5:15, 16.)

5, 6. a) Mitä velvollisuuksia vanhemmilla on lapsiaan kohtaan? b) Miten vanhemmat voivat varmistaa, että heidän lapsillaan on hyvää seuraa?

⁵ Vanhemmat, teidän ei tarvitse valvoa lastenne jokaista liikettä, mutta teidän tulee seurata heidän tietokoneen käyttöään. Älkää jättäkö heitä alttiiksi internetin moraalittomuudelle, väkivaltapeleille, spiritismille ja huonolle seuralle vain siksi, että heillä olisi jotain tekemistä ja he pysyisivät poissa tieltänne. He saattaisivat ajatella välinpitämättömyytenne merkitsevän sitä, ettei niissä ole mitään väärää. Vanhempina teidän tehtävänne on suojella lapsianne – myös teini-ikäisiä – kaikelta, mikä voisi etäännyttää heidät Jehovasta. Eläimetkin suojelevat poikasiaan vaaralta. Kuvittele, mitä emokarhu tekisi, jos joku uhkaisi sen pentuja! (Vrt. Hoos. 13:8.)

⁶ Auttakaa lapsianne hankkimaan hyvää seuraa toisista esimerkillisistä kristityistä, niin nuorista kuin iäkkäistäkin. Lapsenne tarvitsevat sitä, että te vietätte aikaa heidän kanssaan! Järjestäkää siis tilaisuuksia nauraa, leikkiä, työskennellä ja ”lähestyä Jumalaa” yhdessä. *

7. Miksi me kaikki haluamme pysyä terveinä?

⁷ ”Millainen on vointisi?” Tämä yleinen kysymys paljastaa karun tosiasian. Koska ensimmäiset vanhempamme antoivat Saatanan etäännyttää heidät Jehovasta, olemme kaikki taipuvaisia sairastumaan. Sairaudet edistävät Saatanan tarkoitusperiä, sillä sairaana meidän on vaikeampi palvella Jehovaa. Jos kuolemme, emme voi palvella häntä lainkaan (Ps. 115:17). Haluamme siis luonnollisestikin tehdä voitavamme pysyäksemme terveinä. * Meidän tulisi olla kiinnostuneita myös veljiemme terveydestä ja hyvinvoinnista.

8, 9. a) Miten voimme välttää menemästä äärimmäisyyksiin terveysasioissa? b) Miten ilo hyödyttää meitä?

⁸ On kuitenkin tärkeää välttää menemästä äärimmäisyyksiin. Jotkut ovat suositelleet  joitakin ruokavalioita, hoitoja tai terveystuotteita jopa innokkaammin kuin Jumalan valtakunnan hyvää uutista. He saattavat vilpittömästi uskoa auttavansa toisia. Ei kuitenkaan ole sopivaa esitellä terveyden- tai kauneudenhoitoon tarkoitettuja tuotteita tai menetelmiä valtakunnansalissa kokousten yhteydessä eikä myöskään konventeissa. Miksi ei?

⁹ Kokoonnumme yhteen käsitelläksemme hengellisiä asioita ja kasvattaaksemme iloa, joka on Jumalan pyhän hengen tuote (Gal. 5:22). Näissä tilaisuuksissa ei ole tarkoitus suositella erilaisia hoitomuotoja tai terveystuotteita, vaikka joku haluaisikin puhua niistä. Se olisi vastoin yhdessäolomme hengellistä päämäärää ja voisi riistää toisilta ilon. (Room. 14:17.) Se miten kukin hoitaa terveyttään, on hänen henkilökohtainen asiansa. Lisäksi kenelläkään ei ole ratkaisua kaikkiin sairauksiin. Parhaatkin lääkärit vanhenevat, sairastuvat ja lopulta kuolevat. Murehtimalla ylen määrin terveydentilaamme emme voi pidentää elämäämme (Luuk. 12:25). Toisaalta ”iloinen sydän tekee hyvää parantajana” (Sananl. 17:22).

10. a) Mitkä ominaisuudet ovat kauniita Jehovan silmissä? b) Miten voimme nauttia parhaasta mahdollisesta terveydestä?

¹⁰ Meidän on sopivaa olla kiinnostuneita myös ulkonäöstämme. Mutta ei ole tarpeen yrittää häivyttää kaikkia ikääntymisen merkkejä. Nuo merkit voivat olla todisteita kypsyydestä, arvokkuudesta ja sisäisestä kauneudesta. Raamatussa sanotaankin: ”Harmaapäisyys on kauneuden kruunu, kun se saadaan vanhurskauden tiellä.” (Sananl. 16:31.) Näin Jehova ajattelee, ja meidän tulisi yrittää suhtautua itseemme hänen tavallaan. (Lue 1. Pietarin kirjeen 3:3, 4.) Onko siis viisasta vaarantaa terveytensä tarpeettomilla ja kenties riskialttiilla leikkauksilla tai hoidoilla vain näyttääkseen fyysisesti viehättävämmältä? ”Jehovan ilo” tuo todellista kauneutta, joka säteilee ihmisen sisältä hänen iästään ja terveydentilastaan riippumatta (Neh. 8:10). Saamme täyden terveyden ja palaamme nuoruuden kukoistukseen vasta uudessa maailmassa (Job 33:25; Jes. 33:24). Siihen saakka käytännöllinen viisaus ja usko auttavat meitä pysymään lähellä Jehovaa samalla kun teemme parhaamme nykyisissä olosuhteissamme (1. Tim. 4:8).

11. Miten rahasta voi tulla ansa?

¹¹ Raha ei itsessään ole pahasta, eikä ole väärin harjoittaa rehellistä liiketoimintaa (Saarn. 7:12; Luuk. 19:12, 13). Mutta ”rakkaus rahaan” etäännyttää ihmisen väistämättä Jehovasta (1. Tim. 6:9, 10). ”Tämän asiainjärjestelmän huoli”, liiallinen huolestuneisuus elämän välttämättömyyksien saamisesta, voi tukahduttaa meidät hengellisesti. Samoin saattaa vaikuttaa ”rikkauden petollinen voima”: se voi harhauttaa meidät uskomaan, että rikkaus tuo pysyvän onnellisuuden ja turvallisuuden. (Matt. 13:22.) Jeesus teki selväksi, että ”kukaan” ei pysty menestyksellisesti palvelemaan sekä Jumalaa että rikkautta. (Matt. 6:24.)

12. Miten jotkut ovat pyrkineet rikastumaan, ja miten voimme välttyä huonoilta ratkaisuilta tällä alueella?

¹² Väärä näkemys rahasta voi saada tekemään sitä, mikä on väärin (Sananl. 28:20). Lupaukset nopeasta ja helposta rikastumisesta ovat houkutelleet jotkut ostamaan arpoja tai ryhtymään pyramidimyyntiin ja jopa vetämään siihen muita seurakunnan jäseniä. Toisia taas on petetty lupauksilla sijoitusten epärealistisen suurista voitoista. Älä lankea ahneuden ansaan. Käytä tervettä järkeä. Jos jokin näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti olekaan totta.

13. Miten Jehovan näkemys rahasta eroaa maailman näkemyksestä?

¹³ Kun panemme ensimmäiselle sijalle ”Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskautensa”, hän siunaa työmme  elämän välttämättömyyksien hankkimiseksi (Matt. 6:33; Ef. 4:28). Jehova ei halua, että nukahtelemme kokousten aikana ylitöiden vuoksi tai murehdimme valtakunnansalissa raha-asioita. Ympärillämme olevassa maailmassa monet kuitenkin uskovat, että vain uppoutumalla rahan ansaitsemiseen he voivat turvata tulevaisuutensa ja nauttia myöhemmin mukavasta elämästä. He kannustavat usein lapsiaan kohti samoja materialistisia päämääriä. Jeesus osoitti tällaisen ajattelun järjettömyyden. (Lue Luukkaan 12:15–21.) Tämä saattaa tuoda mieleemme Gehasin, joka luuli voivansa antaa periksi ahneudelleen ja samalla säilyttää hyvän suhteen Jehovaan (2. Kun. 5:20–27).

14, 15. Miksi emme saa panna toivoamme tämän maailman talousjärjestelmään? Kerro esimerkki.

¹⁴ Joidenkin kotkien kerrotaan hukkuneen, koska ne eivät ole päästäneet kynsistään kalaa, joka on liian suuri niiden kannettavaksi. Voisiko jotain samanlaista tapahtua kristitylle? Vanhin nimeltä Alex sanoo: ”Yleensä olen hyvin säästäväinen. Jos tulen kaataneeksi pullosta liikaa shampoota, panen osan siitä takaisin.” Alex kuitenkin aloitti osakesijoittamisen ajatellen, että voisi pian lopettaa ansiotyön ja ryhtyä tienraivaajaksi. Hän uppoutui aina vain syvemmälle tarjousten ja markkinakatsausten maailmaan. Säästöillään ja meklareilta lainatuilla rahoilla hän osti osakkeita, joiden arvon pörssianalyytikot ennustivat nopeasti nousevan. Mutta yhtäkkiä niiden hinnat romahtivatkin. Alex kertoo: ”Halusin saada rahani takaisin. Minusta tuntui, että jos odottaisin kärsivällisesti, osakkeiden arvo nousisi ennalleen.”

¹⁵ Alex ei kuukausiin kyennyt ajattelemaan juuri muuta kuin osakkeitaan. Hänen oli vaikea keskittyä hengellisiin asioihin, eikä hän pystynyt nukkumaan. Mutta osakkeiden arvo ei noussut. Alex menetti säästönsä ja joutui myymään talonsa. ”Aiheutin perheelleni suurta tuskaa”, hän myöntää. Hän kuitenkin oppi tärkeän läksyn. ”Nyt tiedän, että jos joku luottaa Saatanan järjestelmään, hän kokee karvaan pettymyksen.” (Sananl. 11:28.) Toivon paneminen säästöihin, sijoituksiin tai kykyyn ansaita rahaa tässä järjestelmässä merkitsee turvautumista ”tämän asiainjärjestelmän Jumalaan”, Saatanaan (2. Kor. 4:4; 1. Tim. 6:17). Alex on sittemmin yksinkertaistanut elämäänsä ”hyvän uutisen tähden”. Tämä on lisännyt hänen ja hänen perheensä onnellisuutta ja lähentänyt heitä Jehovaan. (Lue Markuksen 10:29, 30.)

16. Miten sopiva ylpeys eroaa sopimattomasta?

¹⁶ On aivan sopivaa ylpeillä oikeista asioista. Meidän tulisi esimerkiksi aina tuntea ylpeyttä siitä, että olemme Jehovan todistajia (Jer. 9:24). Riittävä itsekunnioitus auttaa meitä tekemään hyviä ratkaisuja ja estää moraalinormejamme madaltumasta. Mutta jos antaisimme liikaa painoarvoa omille näkemyksillemme tai asemallemme, voisimme etääntyä Jehovasta. (Ps. 138:6; Room. 12:3.)

17, 18. a) Mitä esimerkkejä Raamatussa on ylpeistä ja nöyristä ihmisistä? b) Mitä eräs veli teki, jottei ylpeys olisi etäännyttänyt häntä Jehovasta?

¹⁷ Raamatussa on esimerkkejä sekä ylpeistä että nöyristä ihmisistä. Kuningas Daavid odotti nöyrästi Jehovan opastusta, ja Jehova siunasi häntä (Ps. 131:1–3). Mutta Jehova nöyryytti ylpeitä kuninkaita Nebukadnessaria ja Belsassaria (Dan. 4:30–37; 5:22–30). Myös nykyään jotkin tilanteet voivat koetella nöyryyttämme. Ryan, 32-vuotias avustava palvelija, muutti uuteen seurakuntaan. Hän kertoo: ”Odotin, että minua suositeltaisiin pian vanhimmaksi. Kului kuitenkin vuosi, eikä niin tapahtunut.” Suuttuiko tai katkeroituiko Ryan ajatellen, että vanhimmat eivät osoittaneet häntä kohtaan  asianmukaista kunnioitusta? Lakkasiko hän käymästä kokouksissa, ja antoiko hän ylpeyden etäännyttää hänet Jehovasta ja hänen kansastaan? Mitä sinä olisit tehnyt?

¹⁸ ”Luin julkaisuistamme kaiken löytämäni aineiston, joka käsitteli pitkittynyttä odotusta”, Ryan muistelee (Sananl. 13:12). ”Aloin tajuta, että minun piti oppia kärsivällisyyttä ja nöyryyttä. Minun oli annettava Jehovan valmentaa itseäni.” Ryan käänsi huomionsa pois itsestään ja kohdisti sen toisten palvelemiseen seurakunnassa ja kenttätyössä. Pian hän johti useita edistyviä raamatuntutkisteluja. Hän sanoo: ”Kun minut puolitoista vuotta myöhemmin nimitettiin vanhimmaksi, se tuli yllätyksenä. Olin lakannut murehtimasta asiaa, koska nautin sananpalveluksestani niin paljon.” (Lue psalmi 37:3, 4.)

19, 20. a) Miten voimme pitää huolen siitä, etteivät arkiset asiat etäännytä meitä Jehovasta? b) Ketkä ovat meille hyviä esimerkkejä Jehovan lähellä pysymisestä?

¹⁹ Kaikilla tässä ja edellisessä kirjoituksessa käsitellyillä asioilla on oikea paikkansa elämässämme. Tunnemme ylpeyttä saadessamme olla Jehovan palvelijoita. Onnellinen perhe ja hyvä terveys kuuluvat Jehovan suurimpiin lahjoihin. Ymmärrämme, että ansiotyö ja raha auttavat meitä huolehtimaan tarpeistamme. Tiedämme, että ajanviete saattaa virkistää meitä ja että teknisistä laitteista voi olla hyötyä. Mutta keskittyminen mihin tahansa edellä mainituista asioista väärään aikaan, liiallisessa määrin tai tavalla, joka häiritsee palvontaamme, saattaisi etäännyttää meidät Jehovasta.

²⁰ Saatana tietenkin haluaisi niin tapahtuvan. Voit kuitenkin pitää huolen siitä, ettei tällainen onnettomuus kohtaa sinua eikä perhettäsi (Sananl. 22:3). Lähesty Jehovaa ja pysy hänen lähellään. Monet Raamatun esimerkit ovat meille tässä suhteessa opetukseksi. Hanok ja Nooa ”vaelsivat tosi Jumalan kanssa” (1. Moos. 5:22; 6:9). Mooses ”pysyi vakaana kuin nähden Hänet, joka on näkymätön” (Hepr. 11:27). Jeesus sai jatkuvasti tukea Jumalalta, koska hän aina teki sitä, mikä oli mieluista hänen taivaalliselle Isälleen (Joh. 8:29). Jäljittele näitä esimerkkejä. Noudata kehotusta: ”Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaiken yhteydessä.” (1. Tess. 5:16–18.) Äläkä anna minkään etäännyttää sinua Jehovasta!