QULLAAWU MAXAAFI halaale afate lowo hasatto giddoˈya rumuxxitinohu hakkuyira albaanniiti. Amaˈya adhitinote Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro giddo noo hedo, roorenkanni giddose noo misilla baasa baxeemmo. Anniˈya amaˈya rossanni noore anera kultara dihasiˈrino. Ikkollana, anera afate lowo hasatto nooehura amaˈya xaˈmo xaˈmeemmo; konni daafira ise anniˈya mine nookki wote xiinxallissannoe. Konni garinni anino heeshshoˈya Yihowara sayise aate murciˈrummo. Konnira, tonnu dirihu heeˈre 1943 Ingilizete, Bilaakipuuli yinanniwa cuuamummo.

Amaˈyanna ani hatte yannanni kayinse soqqanshote ganyine mitteenni fulleemmo. Qullaawu Maxaafi sokka mannaho kulate, fonogiraafete yinanni uduunnicho horoonsiˈneemmo. Kuni uduunnichi jawahonna ayirrinye 4.5 kiilogiraame ikkannoho. Hakka waro ani anje heeˈre konne uduunnicho quuxxi yee duheemmo gara hanni hedde!

Tonaa shoole diro ikkieta, suwisaancho ikka hasiˈrummo. Tennera amaˈya woradu aliidi laˈˈaancho amaale xaˈmiˈreemmo gede kultue. Woradu aliidi laˈˈaanchi suwisaancho ikkeemmo yannara  hasiisannoe woxe afiˈrate kaaˈlitannoe ogimma roseemmo gede amaalie. Konnira isi amaalinoente gede ogimma rosummo. Lame diro loosummohu gedensaanni, woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamannoha wole rodoo suwisaancho ikka hasiˈreemmota kule amaaˈlummo. Tennera isi “Ikka dandaatto!” yee jawaachishie.

Konni garinni Dotteessa 1949, amaˈyanna ani woxe baante heeˈneemmo mine nooha mini uduunnenke mito mannaho uyine, mito hirre Maanchisteri mule Midiliteni yinanniwa haˈnummo; hakko suwisaano ikkine soqqama hananfummo. Shoolu agani gedensaanni mitto rodoo soqqanshote jaala assiˈrummo. Sinu biiro Erlaami yinanniwa haarote xintantino songora soqqammeemmo gede koyissunke. Hakka waro amaˈya wole songora mitte rodoo ledo suwisaancho ikkite soqqantanno.

Hatte yannara anera 17 diro calla ikke nooeha ikkirono, haaro songonkera ikkaddu roduuwi nookki daafira aneranna soqqanshote jaaliˈyara gambooshshe massagate looso uyininke. Gedensaanni ani shiima halashshaano noote Bekisteni Songo haˈre soqqameemmo gede koyinsie. Soqqansho hanafummo yannara uyinannie looso, albillittete uyinannie loosira qajeelsha afiˈrate kaaˈlannoehu gede asse laeemmo.

Gedensaanni 1951 Giiliyaadi Qullaawu Maxaafi Rosi Mine eˈˈe rosate forme wonshummo. Ikkollana, Sadaasa 1952 wottaaddara ikkammora woshshinie. Woˈma yanna soqqamaancho ikkoommota kule gatate woˈnaaloommoha ikkirono, yoote mini tenne haara giwinohura yoo yineennae lee agana usuramummo. Hakko usuru mine heeˈreenna Giiliyaadi  rosi mine 22^nki kifile eˈˈe roseemmo gede koyinsie. Konni daafira, Maaja 1953 Joorjiki yinanni yowolo gidde Niwu Yorke haˈrummo.

Hakkiira iillummoti, 1953 assinoonniha Haaro Alame Dagoomi Gambooshshe yinanni gambooshshe ofollummo. Hakkiinni baabura gidde Rosu mini noowa Niwu Yorkete, Saawuzi Laansingi yinanniwa haˈrummo. Usuru mininni xaalla fuloommohura gari woxi dinoe. Baaburunni dirre Saawuzi Laansingi haˈrate otobise gidda hasiissinoe; konni daafira ledoˈya otobise giddino doogaanchiwiinni sumune liqiiˈrummo.

Giiliyaadi Rosi Mini misiyoone ikkine soqqammeemmo yannara “baalunku mannira baalankare” ikkate kaajja qajeelsha afiˈneemmo gede kaaˈlinonke. (1 Qor. 9:22) Sase roduuwa yaano, Pooli Biruuni, Reyimendi Liichinna Ani, Filippiinsi yinanni gobbara soqqammammora sonkinke. Hatte gobba haˈrate viiza agadhine haammata aganna keeshsha hasiissinonke; gedensaanni Rooterdami, Mediteraaniyu Baara, Siyuzi Kanaali yinannite wayi doogo, Hindete Wuqiyanoose, Maleezhiyunna Hongi Kongi giddoonni hinge hakkira haˈnummo; baaru aana haˈnanni hakkira iillate 47 barra adhinonke! Jeefote Bocaasa 19, 1954 hatte gobbaha qara katama Manila iillinummo.

Hakko marroommowa anfoommokki manna, egenninoommokki gobbanna haaru afoo rosa hasiissinonke. Ikkollana, umo sasenka batinyu Ingilizete Afoo coyiˈranno manni heeˈranno qooxeessira noote Kesooni Sitii yinanni songora soqqammammora sonkinke. Konni daafira lewu agani saihu gedensaanni nafa Tagaloogi Afiita boode qaalla calla anfoommo. Gedensaanni uyinoonninke loosi konne qarra tirate kaaˈlinonke.

Onkoleessa 1955 Roduu Liichinna Ani soqqansho fulloommowiinni hingeemmo wote minenke borrote sokka no. Tenne sokka nabbambummoti woradu aliidi laˈˈaano ikkine soqqammammora shoommoonninketa anfummo. Hakka waro anera 22 diro calla ikke nooeha ikkirono, tini soqqansho “baalunku mannira baalankare” ikkate haaro faro fantinoe.

Lawishshaho, woradu aliidi laˈˈaancho ikke mite yee manna baalaho shiqinshanni lallawo shiqishoommohu mittu qachira noo suuqera albaanni noote fano baseraati. Hakko shiima yanna keeshshanni heeˈrenni, hatte yannara Filippiinsi gobbara manna baalaho shiqqanno lallawo hattoo basera shiqisha rosantinota wodanchummo! Woradu giddo noo songuwa towaateemmo yannara, lallawo mannu boohaarannowa, dikko uurritanno bayicho, dagoomu addaraashe nafara, qircaatete kaase meedira, paarketenna duuchu wote katamu doogo qaccera shiqisheemmo. Mitte hige Sani Paabilo Sitii yinanniwa dikkote bayicho lallawo shiqishanni heeˈreenna, biite xeena ganeenna lallawo shiqisheemmo gara hoogummo; hakko daafira Mangistete Addaraashe mare shiqishummoro woyya ikka yee looso qeechi noonsa roduuwira hedo shiqishummo. Gedensaanni roduuwu, gambooshshe assiˈnoommohu dagate bayicho ikkinokki daafira, rippoorte qollanni wote konne gambooshshe dagate gambooshshe yine qollanninso mayinanni yite xaˈmitue!

Hatte yannara galeemmohu roduuwu mineeti. Mininsa bikkunniha ikkirono, ayewoteno diˈˈishinanno. Roore wote goxeemmohu xaawula karroonni mine dado aanaho karreennaeeti. Biso hayishshiˈnannihu teeˈlinokkiwaati; hakko daafira biso xawoho hayishshiˈra rosa hasiissinoe. Basetenni base haˈreemmohu otobise giddeeti; mito wote mitte giddichonni wole giddicho haˈreemmohu yowolotenniiti. Soqqamanni keeshshummo diro baala, umiˈya makeeni heeˈre diegenninoe.

Qanchu soqqanshora soqqamanna songuwa towaata Tagaloogi (Filippiinsi gobbara coyiˈnanni afoo) rosate kaaˈlitinoe. Konne afoo rosoommohu rosu mine eˈˈe ikkikkinni roduuwu soqqanshonniwanna gambooshshunniwa coyidhanna macciishshanniiti. Roduuwu konne afoo roseemmo gede kaaˈlitinoe; insa ceeˈmitukkinni hattono hedonsa xawisse kultanni rosiissinoetera lowo geeshsha galateemmonsa.

Yannate gedensaanni addi addiha haaro looso  uyinoonnie daafira mitore biddi assiˈreemmo gede assinoe. Roduu Naataani Noori 1956 towaanyote dayenna jawa gambooshshe assini yannara addi addi dirijjitta ledo hasaawate looso uyinie. Hattoo looso loose egennoommokki daafira, wolootu uminsa fajjonni konne looso looseemmo gara rosiissue. Diro woˈmitinokki yanna giddo, qara biironni Roduu Ferediriki Firaanzi towaatankera dayenna wole jawa gambooshshe assini. Ani hakko gambooshshira aliidi laˈˈaancho ikke soqqamoommo; hatte yannara qooxeessu manna lawe heeˈrate daafira Roduu Firaanziwiinni lowore rosoommo. Roduu Firaanzi lallawo shiqishi yannara beerongi Tagaloogi yinanniha Filippiinsi manni uddiˈrannoha budu uduunne uddiˈre shiqishino; tini qooxeessu roduuwi lowo geeshsha hagiidhanno gede assitino.

Awuraajju aliidi laˈˈaancho ikke soqqamummo yannarano mitore biddi assiˈra hasiissinoe. Hatte yannara Haaro Alame Dagoomi Afiˈranno Hagiirre (Ingilizete Afoo) yitanno filme leellinsheemmo; tenne filme mannu batiˈrannowa xawoho duucha wote leellinsheemmo yaa dandiinanni. Mito wote shiimmaadda lubbuwa qarrissannonke. Tini lubbuwa pirojekiterete (filme leellinshanni uduunnicho) giddonni fulanno xawaabba baxxannohura konni uduunnichi giddora eˈanno. Filme leellinshummohu gedensaanni pirojekitere feya lowo loosooti! Togoo qixxaawo qineessa shota looso ikka hooggurono, mannu Yihowa dirijjite alame woˈmate noota ikkitinota afanno gede kaaˈlitino; tini abbitino guma laˈˈa lowo geeshsha hagiirsiissannote.

Kaatoolikete ammaˈno qeesooti qooxeessaho heeˈrannohu silxaane afiˈrinohu mitu manni gambooshshe  assiˈneemmota hoolanno gede kakkayissanno. Hattono, lallawo shiqinsheemmohu beetekiristaannansa mule ikkiro, dowwola gantanni lallawo shiqishannohu yaannori macciishshamannokki gede assate woˈnaaltanno. Ikkollana, tini mannu halaale macciishshannokki gede diassitino; xaa yannara hakko qooxeessira Yihowa magansiˈrannohu lowo manni no.

Gedensaanni 1959 sinu biirora soqqameemmo gede koyinsie. Tini lowore roseemmo gede assitinoe. Yannate gedensaanni, zoonete aliidi laˈˈaancho ikke addi addi gobbuwa towaateemmo gede sonkie. Mitte hige towaatate haˈroommowa Tayilaandete misiyoone ikkite soqqantannote Jaaneeti Diyumendi yinanni rodoo ledo egennamummo. Lamunku boode yanna mimmitoho sokka borreessinanni keeshshinummohu gedensaanni adhammummo. Ise ledo Yihowara hagiirrunni soqqammanna xa 51 diro ikkinonke.

Xaphoomunni, 33 gobbara heeˈrannoha Yihowa manna towaatate qoosso afiˈroommo. Albaanni soqqamummo yannara afiˈroommo woˈnaalshi addi addi bude afiˈrino manna towaateemmo wote tuncu yaannoe fonqolo dandee saeemmo gede kaaˈlinoe. Addi addi gobbara heeˈranno manna towaataˈya, halashshe hedeemmonna Yihowa baalanka manna baxannota afeemmo gede assitinoe.—Soq. 10:34, 35.

Filippiinsi gobbara heeˈranno roduuwinke ledo soqqama lowo geeshsha hagiirsiissinonke! Xaa yannara Filippiinsi noo halashshaano ani hatte gobbara soqqama hanafummo warinni tonne ero roortanno. Xa Jaaneetinna Ani Filippiinsi gobbara Kesooni Sitii yinanni katamira noote sinu biirora soqqamanni heeˈnoommo. Wole gobbara soqqamanna 60 diro sainoha ikkirono, xaano Yihowa aannoe loosira mitore biddi assiˈra hasiissannoe. Lawishshaho muli yannara Yihowa dirijjite mite coyibba biddi assitinohura Isira soqqammanni heeˈratenna roduuwanke kaaˈlate mitore biddi assiˈra hasiissinonke.

Yihowa fajjo assate dandaaminkere baala assinoommo; tini hagiirsiissanno heeshsho heeˈneemmo gede kaaˈlitinonke. Qoleno, roduuwanke kaaˈlate assa hasiissannonkere baala assate woˈnaalloommo. Yihowa fajji geeshsha “baalunku mannira baalankare” ikkate murciˈnoommo.